Historia - Muutoshistoria

306: /* Muutokset rakenteissa ja varustelussa */

2017-01-19T20:58:23Z

Muutokset rakenteissa ja varustelussa

306: /* Muutokset rakenteissa ja varustelussa */

2017-01-19T20:57:49Z

Muutokset rakenteissa ja varustelussa

306: /* Luokkaliitot ja luokkasäännöt */

2017-01-19T20:55:45Z

Luokkaliitot ja luokkasäännöt

306 (27. helmikuuta 2011 kello 18.17)

2011-02-27T18:17:37Z

306 (27. helmikuuta 2011 kello 18.09)

2011-02-27T18:09:36Z

306 (27. helmikuuta 2011 kello 18.04)

2011-02-27T18:04:48Z

306 (24. helmikuuta 2011 kello 11.26)

2011-02-24T11:26:03Z

306 (23. helmikuuta 2011 kello 16.47)

2011-02-23T16:47:42Z

306 (23. helmikuuta 2011 kello 13.07)

2011-02-23T13:07:52Z

306 (23. helmikuuta 2011 kello 10.57)

2011-02-23T10:57:27Z

← Vanhempi versio		Versio 19. tammikuuta 2017 kello 20.58
Rivi 76:		Rivi 76:
	'''Jälkeen 1985'''		'''Jälkeen 1985'''

−	Monet valmistajat alkoivat kiinnittää huomiota kölin profiiliin ja pinnoittaa sitä muovikuorin. Samoin valetun kölin paino alkoi tasaisesti tarkentua luokkasäännön rajoihin. Itse rungon suhteen vuosien mittaan varsinaisia muutoksia alkuperäisiin kuviin nähden on tehty vain ~~Elvstömin~~ aloitteesta peräsimeen ja Botnian aloitteesta kaukalon reunoihin.	+	Monet valmistajat alkoivat kiinnittää huomiota kölin profiiliin ja pinnoittaa sitä muovikuorin. Samoin valetun kölin paino alkoi tasaisesti tarkentua luokkasäännön rajoihin. Itse rungon suhteen vuosien mittaan varsinaisia muutoksia alkuperäisiin kuviin nähden on tehty vain Elvstrømin aloitteesta peräsimeen ja Botnian aloitteesta kaukalon reunoihin.

@@ Rivi 65: / Rivi 65: @@
 '''Jälkeen 1971/1972'''
-Tanskalaisen Soling-purjehtija Poul Elvströmin veistämö hankki valmistuslisenssin n.1971 ja aloitti H-veneen virittelyn: Peräsintä syvennettiin 15cm, mastonhuippu suipistettiin paremman trimmaamisen mahdollistamiseksi, mastoa siirrettiin hieman eteenpäin ja valmistuksessa alettiin pyrkiä luokkasäännön minimipainoon. Muutoksissa vanttikiinnikkeet päätyivät liian eteen rungon laidalla ja niitä on jouduttu siirtämään taaksepäin jälkikäteen fokan takaliikin tieltä.
+Tanskalaisen Soling-purjehtija Paul Elvstrømin veistämö hankki valmistuslisenssin n.1971 ja aloitti H-veneen virittelyn: Peräsintä syvennettiin 15cm, mastonhuippu suipistettiin paremman trimmaamisen mahdollistamiseksi, mastoa siirrettiin hieman eteenpäin ja valmistuksessa alettiin pyrkiä luokkasäännön minimipainoon. Muutoksissa vanttikiinnikkeet päätyivät liian eteen rungon laidalla ja niitä on jouduttu siirtämään taaksepäin jälkikäteen fokan takaliikin tieltä.
 Seuraavien vuosien aikana perustettiin Suomeen kaksi muuta veistämöä, Hydrospeed ja Scanboat.
@@ Rivi 82: / Rivi 82: @@
 Uusi optimoidumpi ja vahvistetumpi luukkutalli esiteltiin, samoin maston käsin rikaamista helpottava mastontyvi. Levanki on muutettu lyhyeksi ja korkeaksi jalustaksi ja dyneemaa sekä hiilikuitua on alettu käyttää siellä täällä luokkasäännön rajoissa. Vuonna 2004 suomalainen Eagle Marin osti Botnia Marinin lisenssin ja kilpailee nyt saksalaisen O.L.Boatsin ja itävaltalaisen Frauscherin kanssa uusvalmisteiden markkinoista.
 === Valmistajat kautta vuosien===

@@ Rivi 16: / Rivi 16: @@
 ===Luokkaliitot ja luokkasäännöt===
-Kansainvälinen menestys alkoi Pohjoismaissa kyteneellä kasvavalla mielenkiinnolla, joka johti ensin Skandinavian Purjehtijaliiton hyväksyntään 1972, minkä jälkeen vene alkoi levitä kasvavalla vauhdilla myös muualle Pohjois-Eurooppaan syntyvien luokkaliittojen kautta. Suomen Purjehtijaliiton teknisen lautakunnan ja Hans Groopin yhteistyönä saatiin aikaan luokkasäännöt, jotka tanskalaisveistäjä Poul Elvstömin lisäyksin yhdistettiin ensimmäisen suomalaisen kansainvälisesti hyväksytyn I.Y.R.U. yksityyppiluokan luokkasäännöksi vuonna 1977. Luokkasääntöön sisällytettiin myös tarkasti minimivarustus retkeilyä silmällä pitäen, mikä onkin ollut tärkeä seikka veneluokan menestyksessä.
+Kansainvälinen menestys alkoi Pohjoismaissa kyteneellä kasvavalla mielenkiinnolla, joka johti ensin Skandinavian Purjehtijaliiton hyväksyntään 1972, minkä jälkeen vene alkoi levitä kasvavalla vauhdilla myös muualle Pohjois-Eurooppaan syntyvien luokkaliittojen kautta. Suomen Purjehtijaliiton teknisen lautakunnan ja Hans Groopin yhteistyönä saatiin aikaan luokkasäännöt, jotka tanskalaispurjehtija Paul Elvstrømin lisäyksin yhdistettiin ensimmäisen suomalaisen kansainvälisesti hyväksytyn I.Y.R.U. yksityyppiluokan luokkasäännöksi vuonna 1977. Luokkasääntöön sisällytettiin myös tarkasti minimivarustus retkeilyä silmällä pitäen, mikä onkin ollut tärkeä seikka veneluokan menestyksessä.
 ===Menestyksen avaimet===

← Vanhempi versio		Versio 27. helmikuuta 2011 kello 18.17
Rivi 1:		Rivi 1:
−	[[Tiedosto:H-historia2.JPG\|right\|thumb\|~~250px~~\|Vuosimallit -75 ja -69 kesällä 2010]]	+	[[Tiedosto:H-historia2.JPG\|right\|thumb\|245px\|Vuosimallit -75 ja -69 kesällä 2010]]
	Tällä sivulla käsitellään H-veneen historiaa ja kehittymistä helsinkiläisen pursiseuran tilaamista venesuunnitelmista kansainväliseksi menestystarinaksi.		Tällä sivulla käsitellään H-veneen historiaa ja kehittymistä helsinkiläisen pursiseuran tilaamista venesuunnitelmista kansainväliseksi menestystarinaksi.

← Vanhempi versio		Versio 27. helmikuuta 2011 kello 18.09
Rivi 1:		Rivi 1:
−	[[Tiedosto:H-historia2.JPG\|right\|thumb\|~~275px~~\|Vuosimallit -75 ja -69 kesällä 2010]]	+	[[Tiedosto:H-historia2.JPG\|right\|thumb\|250px\|Vuosimallit -75 ja -69 kesällä 2010]]
	Tällä sivulla käsitellään H-veneen historiaa ja kehittymistä helsinkiläisen pursiseuran tilaamista venesuunnitelmista kansainväliseksi menestystarinaksi.		Tällä sivulla käsitellään H-veneen historiaa ja kehittymistä helsinkiläisen pursiseuran tilaamista venesuunnitelmista kansainväliseksi menestystarinaksi.

← Vanhempi versio		Versio 27. helmikuuta 2011 kello 18.04
Rivi 1:		Rivi 1:
−	[[Tiedosto:H-historia2.JPG\|right\|275px\|~~H:t L~~-~~306 Miranda~~ ja L-~~15 Melinda~~ kesällä 2010]]	+	[[Tiedosto:H-historia2.JPG\|right\|thumb\|275px\|Vuosimallit -75 ja -69 kesällä 2010]]
	Tällä sivulla käsitellään H-veneen historiaa ja kehittymistä helsinkiläisen pursiseuran tilaamista venesuunnitelmista kansainväliseksi menestystarinaksi.		Tällä sivulla käsitellään H-veneen historiaa ja kehittymistä helsinkiläisen pursiseuran tilaamista venesuunnitelmista kansainväliseksi menestystarinaksi.

@@ Rivi 28: / Rivi 28: @@
 ===Vientivuosista nykytilanteeseen===
-[[Tiedosto:H-Malta.jpg|thumb|right|H-Groupin valmistamia H-veneitä Maltan Vallettassa syksyllä 2009]]
+[[Tiedosto:H-Malta.jpg|thumb|right|Maltalaisen H-Groupin valmistamia H-veneitä Vallettassa syksyllä 2009]]
 H-veneen kiihkeimmät valmistusvuodet ajoittuivat 80-luvun alkuun, jolloin monet ulkomaalaiset veistämöt alkoivat helpottaa kotimaan veistämöiden vientiä. Veistämöiden keskittyessä yhä enemmän ja enemmän uusien veneiden terävimmän kärjen kilpailuominaisuuksien kehittämiseen alkoivat myös käytettyjen veneiden markkinat kehittyä, olivathan saman luokkasäännön veneet joka tapauksessa edelleen kilpailukykyisiä uutuuksien rinnalla. 80-luvun lopulle tultaessa H-kilpailut olivat Suomessa huimimmillaan ja mestaruudesta saattoi kilpailla toista sataa venettä, joskus jopa samassa kilpailussa!

@@ Rivi 31: / Rivi 31: @@
 H-veneen kiihkeimmät valmistusvuodet ajoittuivat 80-luvun alkuun, jolloin monet ulkomaalaiset veistämöt alkoivat helpottaa kotimaan veistämöiden vientiä. Veistämöiden keskittyessä yhä enemmän ja enemmän uusien veneiden terävimmän kärjen kilpailuominaisuuksien kehittämiseen alkoivat myös käytettyjen veneiden markkinat kehittyä, olivathan saman luokkasäännön veneet joka tapauksessa edelleen kilpailukykyisiä uutuuksien rinnalla. 80-luvun lopulle tultaessa H-kilpailut olivat Suomessa huimimmillaan ja mestaruudesta saattoi kilpailla toista sataa venettä, joskus jopa samassa kilpailussa!
--luvun lama kuitenkin johti luokan radikaaliin pienenemiseen, sillä "hullujen vuosien" kaltainen sponsorointi väheni ja markan kellutus saikin monet venekunnat myymään uudet veneensä hyvään hintaan ulkomaille. Tämä on edelleen nähtävissä kotimaan H-kannassa, sillä käytännössä uudempien käytettyjen veneiden vuosimallit loppuvat 80-luvun puolivälin tienoille.
+-luvun lama kuitenkin johti luokan radikaaliin pienenemiseen, sillä "hullujen vuosien" hulppea sponsorointi väheni ja markan kellutus saikin monet venekunnat myymään uudet veneensä hyvään hintaan ulkomaille. Tämä on edelleen nähtävissä kotimaan H-kannassa, sillä käytännössä uudempien käytettyjen veneiden vuosimallit loppuvat 80-luvun puolivälin tienoille.
 Nyt H-vene tunnetaan hintansa arvoisena veneenä, jolla on hyvät osto- ja myyntimarkkinat. Uusia huippulaadukkaita veneitä tehdään edelleen kolmella veistämöllä lähinnä arvokilparadoille vanhempien veneiden siirtyessä enenevässä määrin retkeily- ja viikkokisailukäyttöön. Kansainvälisesti vene nauttii myös mainetta hienona ja haluttuna klassisen suunnittelun esimerkkinä. Veneluokka on kasvanut vuosien varrella Euroopan suurimmaksi ja Maailman toiseksi suurimmaksi yksityyppiköliveneluokaksi ja luokkasäännön mukaisia veneitä sanotaan valmistetun pitkälti yli 5000 kappaletta.

@@ Rivi 86: / Rivi 86: @@
 === Valmistajat kautta vuosien===
 [[Tiedosto:H-historia5.jpg|650px]]
-Kaaviosta näkyy, miten alkuajan valtava kotimainen vientituotanto tasaantuu ajan mittaan Pohjois- ja Keski-Eurooppalaiseksi tuotannoksi.
+Kaaviosta näkyy, miten alkuajan valtava kotimainen vientituotanto tasaantuu ajan mittaan Pohjois- ja Keski-Eurooppalaiseksi tuotannoksi. Valmistusmäärät perustuvat vuoden 1993 tietoihin.

@@ Rivi 61: / Rivi 61: @@
 '''Ennen 1971/1972'''
-Mauri Kulhon ja Nils Anderssons Båtvarvin yhteistyönä vuodesta 1967 lähtien valmistetun ensimmäisten 15 veneen sarjan jälkeen oli Artekno aluksi ainoa valmistaja vailla kilpailijoita. Artekno jatkoikin valmistusta aina vuoteen -91 saakka ja on edelleen suurin H-venevalmistaja Maailmassa.
+Mauri Kolhon ja Nils Anderssons Båtvarvin yhteistyönä vuodesta 1967 lähtien valmistetun ensimmäisten 15 veneen sarjan jälkeen oli Artekno aluksi ainoa valmistaja vailla kilpailijoita. Artekno jatkoikin valmistusta aina vuoteen -91 saakka ja on edelleen valmistanut eniten H-veneitä Maailmassa.
 '''Jälkeen 1971/1972'''
-Tanskalainen Poul Elvströmin veistämö hankki valmistuslisenssin n.1971 ja alkoi tehdä muutoksia H-veneeseen: Peräsintä syvennettiin 15cm, mastonhuippu suipistettiin paremman trimmaamisen mahdollistamiseksi, mastoa siirrettiin hieman eteenpäin ja valmistuksessa alettiin pyrkiä minimipainoon. Muutoksissa vanttikiinnikkeet päätyivät liian edes rungon laidalla ja niitä on jouduttu siirtämään taaksepäin jälkikäteen fokan takaliikin tieltä.
+Tanskalaisen Soling-purjehtija Poul Elvströmin veistämö hankki valmistuslisenssin n.1971 ja aloitti H-veneen virittelyn: Peräsintä syvennettiin 15cm, mastonhuippu suipistettiin paremman trimmaamisen mahdollistamiseksi, mastoa siirrettiin hieman eteenpäin ja valmistuksessa alettiin pyrkiä luokkasäännön minimipainoon. Muutoksissa vanttikiinnikkeet päätyivät liian eteen rungon laidalla ja niitä on jouduttu siirtämään taaksepäin jälkikäteen fokan takaliikin tieltä.
 Seuraavien vuosien aikana perustettiin Suomeen kaksi muuta veistämöä, Hydrospeed ja Scanboat.
@@ Rivi 72: / Rivi 72: @@
 '''Jälkeen 1976/1977'''
-Botnian aloitettua veneiden valmistamisen vuoden -76 jälkeen kehitys otti uusia askeleita kilpaveneilyn suuntaan. Kaukalon laitoja madallettiin, luukkutallia vahvistettiin siten, että trimmiköysiä kuten fokan ja spinaakkerin nostimet saatiin sinne ja monia trimmejä pystyttiin tekemään molemmilta laidoilta tuulen mukaan. Vinssit siirrettiin ruffin katolle ja spinaakkerin säätö tapahtui lukkoplokien kautta. Myös korkea levanki yleistyi ja takastaagin kireyttä pystyttiin säätämään keskeltä kaukaloa. Maston tyveä ruffilla väljennettiin keveämmän vaikutelman aikaansaamiseksi.
+Botnian aloitettua veneiden valmistamisen vuoden -76 jälkeen kehitys otti uusia askeleita kilpaveneilyn suuntaan. Kaukalon laitoja madallettiin, luukkutallia vahvistettiin siten, että trimmiköydet kuten fokan ja spinaakkerin nostimet saatiin sinne. Järjestely sen, että monia trimmejä pystyttiin tekemään molemmilta laidoilta eli aina tuulen puolelta. Vinssit siirrettiin ruffin katolle ja spinaakkerin säätöön vaihdettiin lukkoplokit. Myös korkea levanki yleistyi ja takastaagin kireyttä pystyttiin säätämään keskeltä kaukaloa. Maston tyveä ruffilla väljennettiin keveämmän vaikutelman aikaansaamiseksi.
 '''Jälkeen 1985'''
-Monet valmistajat alkoivat kiinnittää huomiota kölin profiiliin ja pinnoittaa sitä muovikuorin. Samoin valetun kölin paino alkoi tasaisesti tarkentua luokkasäännön rajoihin. Vuosien mittaan varsinaisia muutoksia alkuperäisiin kuviin on tehty vain peräsimeen ja kaukalon reunoihin.
+Monet valmistajat alkoivat kiinnittää huomiota kölin profiiliin ja pinnoittaa sitä muovikuorin. Samoin valetun kölin paino alkoi tasaisesti tarkentua luokkasäännön rajoihin. Itse rungon suhteen vuosien mittaan varsinaisia muutoksia alkuperäisiin kuviin nähden on tehty vain Elvstömin aloitteesta peräsimeen ja Botnian aloitteesta kaukalon reunoihin.
 '''Jälkeen 2000'''
-Uusi optimoidumpi ja vahvistetumpi luukkutalli esiteltiin, samoin maston rikaamista helpottava mastontyvi. Levanki on muutettu lyhyeksi ja korkeaksi jalustaksi. Dyneemaa ja hiilikuitua on alettu käyttää siellä täällä luokkasäännön rajoissa. Vuonna 2004 suomalainen Eagle Marin osti Botnia Marinin lisenssin ja kilpailee saksalaisen O.L.Boatsin ja itävaltalaisen Frauscherin kanssa uusvalmisteiden markkinoista.
+Uusi optimoidumpi ja vahvistetumpi luukkutalli esiteltiin, samoin maston käsin rikaamista helpottava mastontyvi. Levanki on muutettu lyhyeksi ja korkeaksi jalustaksi ja dyneemaa sekä hiilikuitua on alettu käyttää siellä täällä luokkasäännön rajoissa. Vuonna 2004 suomalainen Eagle Marin osti Botnia Marinin lisenssin ja kilpailee nyt saksalaisen O.L.Boatsin ja itävaltalaisen Frauscherin kanssa uusvalmisteiden markkinoista.