www.h-vene.net

Terve vastatuuleen puskijoille,

Toisaalla olen harmitellut kun veneeni hekkiä on niin tajuttoman vaikea säätää purjeen latistamiseksi ja eilen paljastui syykin, vanhat plokit olivat kun olivatkin aivan jumissa. Vaihtoon menevät siis, samalla tuli ajateltua millaisia välityksiä teillä muilla takastaagille on? "kirjaimellisesti" nykyinen tilanteeni on seuraava:

Hekin narut tulee molemmille laidoille kaukaloon. Kaukalosta naru kulkee hekin vaijerilla olevalle pylpyrälle, takaboksin katossa olevalle pylpyrälle, hekille, toisen puolen kattoon, hekille ja toiselle laidalle. Muistellen, että jokainen käännös jakaa tarvittavan voiman kyseessä taitaa siis olla 6x välitys?

Pohdiskelin laittaako vielä tuplat mutta vaikuttaisiko se teistä typerältä tai peräti vaaralliselta? Jos esim. takaboksin kannessa olevat kiinnikkeet pettäisivät ja takastaagi irtoaisi, olisi kai mahdollista että kävisi kuin Vpl:n mastolle aikanaan maston ponnahtaessa piiskan lailla pystyyn (poikki meni)? Vastaavasti, milloinkohan masto pettää? Taivutus pitäisi kai olla tasainen puomilta latvaan saakka?

Entä montako senttiä teilä esim. on kireimmän ja löysän säädön välillä? Ja vastaavasti, onko alavantit tästä syystä todella löysät ja ylävantit vastaavasti prebendiä kiristämässä? Jäykkää mastoahan on turha hekillä kiristellä kun se taipuu vaan latvasta ylävanttien päältä.

Mittasin välityksen omasta taljastani, oli suunnilleen 1:22, veneessä on se isosta pyörästä muodostuva "talja" joka on vielä tuplattuna tavallisella taljalla.

Löysimmän ja kireimmän väli staagivaijerista mitattuna on minun trimmeilläni ollut noin 10-15 cm.

Nyt pariin vuoteen en ole kyllä saanut maston toimintaan mitään tolkkua, kun vaston tyvi on viistottu suuremmalle rakelle kun mitä käytössä on. Eli masto kantaa enemmän etureunastaan kuin takareunastaan, ja ainakin luulen että se on syynä siihen että maston alaosaa on tosia vaikea saada taipumaan. Kiki on mulla kryssillä aina kireällä, jotta ison alaosaa saa latistettua.

En kauheasti olisi huolissani siitä että saisit mastoasi katkaistua takastaagilla. Eiköhän se takastaagin vaikutus aina kohdistu maston yläosaan, alaosaa saa sitten latistettua vaikka kikillä.

Kannattaa myös laittaa takastaagin säätököydet niin, että lenssillä voi vielä päästää hiukan lisää löysää siihen verrattuna miten masto seisoo pystyssä ilman kuormaa.

Erkka wrote: En kauheasti olisi huolissani siitä että saisit mastoasi katkaistua takastaagilla. Eiköhän se takastaagin vaikutus aina kohdistu maston yläosaan, alaosaa saa sitten latistettua vaikka kikillä.

Kannattaa myös laittaa takastaagin säätököydet niin, että lenssillä voi vielä päästää hiukan lisää löysää siihen verrattuna miten masto seisoo pystyssä ilman kuormaa.

Ok, "liikavälityksillä" ei siis taida olla muuta vaikutusta kun n x 15cm lukolta purkautuvaa kiristysköyttä kaukalossa. Tuo lenssin säätö on hyvä huomioida, empä tullut ajatelleeksi.

Sitten tuo toinen säätö vähän tähän liittyen: Mulla oli aiemmin koko masto kireällä perussäätönä kun alkoi tuntua ettei latistus onnistu mitenkään ja niinpä yks isompaa venettä seilaava kaveri sanoi, ettei alavanttien saa olla liian kireällä. Järkeenhän tuo käy, sillä alavantithan vetää mastoa keskeltä taaksepäin ja niin kaari pääsee muodostumaan vain ylävanttien ja latvan väliin. Vastaavasti päävanttien kireys saa aikaan sen "prebendin" kun ne vetävät yläosaa alaspäin. Kuvista H-veneitä katselemalla ei kuitenkaan alavanttien nähtävää löysyyttä juuri ole. Tietty hekkiä kiristäessä ne kiristyvät myös alkaessaan pidättää keskiosan vääntymistä eteen.

Mites lötköt alavantit teillä on? Onko kireysero huomattavissa perusasetuksella selvästi?

Mulla olis myydä sulle ylimääräisenä sellainen Erkan mainostama maailmanpyörä. Jos kiinnostaa, niin soittele 0400533222

Mikko wrote:Mulla olis myydä sulle ylimääräisenä sellainen Erkan mainostama maailmanpyörä. Jos kiinnostaa, niin soittele 0400533222

Tommonen rulla kuulostaa kyllä jännältä peliltä. Onko siitä kuvia missään kun periaate ei ole ihan tuttu?

Maksoin juuri venemarkan verran uusista pylpyröistä takapaksiin ja lohdutan itseäni sillä, että voihan niitä pahassa tapauksessa käyttää muuallakin. Ja jos toimivat niin ovat ainakin keveitä.

Tässä kuvia Mikon maailmanpyörästä veneeseeni asennettuna

Takaboksiin piti laminoida rosteripalikka, johon tuli kääntöpyörä:
h-vene/f/gallery2.php?g2_itemId=6904
Se tulee hieman keskilinjasta sivuun, koska peräsimen akseli on keskellä. Takastaagissa on pylpyrä, jonka kautta maailmanpyörästä menee 6mm dyneemaköysi kiinteästi perään kiinni. Siinä siis tulee kaksinkertainen välitys välityspyörän päälle.

Pulttasin vaihdelaatikon istumalaatikon takaseinään:
h-vene/f/gallery2.php?g2_itemId=6907

Ensimmäinen versio köyden lukituksesta näkyy sitloodan seinässä. Se ei toimi asennetun läpiviennin kanssa, vaan olisi pitänyt olla läpivientirulla. Sen sijaan käytin ylimääräiseksi jääneestä hekin taljasta köysilukon ja pulttasin sen levankin kiinni. Säätököysi on kätevästi ison skuutin tuntumassa:
h-vene/f/gallery2.php?g2_itemId=6909
Ainakin eilisessä purjehdusreissussa säätö toimi kätevästi. Tuultakin oli 0-2m/s.

Make, tuolla virityksellä sulla hajoaa levanki. Takastaagivirityksesi on vastaava kuin arteknoissa on aina ollut. Katariina on artekno

Asenna vielä veneen sitlooran lattialle, levangin alle, ploka, jolta vedät hekin säädön levangissa olevalle lukolle. Lukko on taas syytä asentaa levankiin isonskuutilukon kohdalle. Hekin veto vetää levankia näin alaspäin, ei sivulle. Levanki kestää enemmän vetoa alaspäin kuin sivuttain. Isonskuuti taas nostaa levankia ja näin kumoaa hekin sille aiheuttamaa rasitusta.

Onhan rosteripala peräpeilin kääntöplokan kohdalla riittävän iso, ja laminointi kestävä? Jos kyseinen kääntöploka irtoaa kovassa kelissä, katkeaa mastosi.

Kuvan perusteella näyttäisi, että Maken levanki on upotettu penkkeihin? Silloin se voisi kestääkin vetoa myös taaksepäin. Muuten en kyllä pidä laatikossa kulkevista ylimääräisistä esteistä joihin jalka voi tarttua, mutta sehän onkin henk.koht. mielipide. Aika monella on siellä jo ne roikkumaremmitkin purjehdusta haittaamassa ..

En usko että voitaisiin sanoa kaikissa arteknon veneissä olleen aina tuollaisia kiristysrullia. Minulla on sellainen -79 arteknossa, mutta 306 on myös artekno vuodelta -75 ja siinä on talja takakannen alla.

remonttimake wrote:Tässä kuvia Mikon maailmanpyörästä veneeseeni asennettuna
...
Ensimmäinen versio köyden lukituksesta näkyy sitloodan seinässä. Se ei toimi asennetun läpiviennin kanssa, vaan olisi pitänyt olla läpivientirulla.

Joo, minäkin suosittelen sen läpivientirullan eli läpivientipylpyrän hommaamista, sen jälkeenhän homma on ihan eri asteella. Noita on kuulemma useampaakin sorttia mutta vain tuon yhden aukeaman satuin nyt löytämään (esim. osat 421, 242, 287 ja 088).

Itsellenikin tekisi hyvää läpivientipylpyrät kaukalon laidalla. Omat hekin säädöt tulevat laidasta ulos ja ne pitäisi siitä taittaa ylös lukolle. Ts. punnertaa ensin suoraan itsestä eteenpäin (?) ja sitten taittaa kireänä läpiviennin yläpuolella olevaan rapulukkoon siitä ylös niin että värttinäluut rutisee. Se viritys ei ole tehty ihmisluustoa silmälläpitäen etenkin kun läpiviennin kitkat ym. tulee mukaan lukuun!

Koitin etsiä esimerkkiä moisesta mutta eipä noita niin vaan löydy.

Olen myös laittamassa Arteknon -77 veneeseen lisää välityksiä hekin taljaan. Onko kokemusta/näkemystä, kestääkö alkuperäinen takanurkan kääntöplokin kiinnikkeeksi laminoitu rosteripala paikallaan, kun välityksiä lisätään ja jännitys kasvaa? Laitan lisävälitykset systeemiin ko. kääntöplokin jälkeen eikä myöskään kääntöplokille kohdistuvan vedon suunta muutu. Matkaveneessä säätöä ei minusta tarvitse vetää sitloodan takaseinästä edemmäs kaukaloon. Omaan "kisaveneeseenkin" harkitsen säädön jättämistä takaseinään ja sen varustamista suunnatulla kääntyvällä lukolla (mikä ei kyllä varmaan ole paras ratkaisu ja syynä on lähinnä fiksaamisajan puute - evoluutio varmaan jatkuu taas ensi kaudeksi).

rveivo wrote:Olen myös laittamassa Arteknon -77 veneeseen lisää välityksiä hekin taljaan. Onko kokemusta/näkemystä, kestääkö alkuperäinen takanurkan kääntöplokin kiinnikkeeksi laminoitu rosteripala paikallaan, kun välityksiä lisätään ja jännitys kasvaa?

Veikkaisin, että maston trimmaaminen auttaa jännityksen kanssa myös. Esim. jos tekee prebendiä kiristämällä päävantit mutta jättää alavantit löysemmälle, masto taipuu helpommin. Tämmösiä ainakin itse koitan säädellä kun taljoista meinaa puhti loppua.

306 wrote:

rveivo wrote: Onko kokemusta/näkemystä, kestääkö alkuperäinen takanurkan kääntöplokin kiinnikkeeksi laminoitu rosteripala paikallaan, kun välityksiä lisätään ja jännitys kasvaa?

Veikkaisin, että maston trimmaaminen auttaa jännityksen kanssa myös. Esim. jos tekee prebendiä kiristämällä päävantit mutta jättää alavantit löysemmälle, masto taipuu helpommin. Tämmösiä ainakin itse koitan säädellä kun taljoista meinaa puhti loppua.

Rasitus taka-alanurkan kääntöplokalle puolittuu mikäli käyttää 2:1 taljaa kannen yläpuolella, kuten remonttimake, jolloin puolet rasituksesta jää (kestävämmälle) kannen ja perän liitoksen kohdalle.

Välityksien lisääminen taas ei kasvata jännityksiä sinänsä, ellei sitten lisääntyneen välityksen avulla vedä hekkiä oikeasti kireämmälle.

Mastoa toki trimmataan, mutta ei sitä tehdä sen mukaan mitä plokit tai niiden kiinnitykset kestävät, vaan miten H kulkee kovempaa:)

Aapo wrote: Mastoa toki trimmataan, mutta ei sitä tehdä sen mukaan mitä plokit tai niiden kiinnitykset kestävät, vaan miten H kulkee kovempaa:)

No, alavanttien kireydellä maston jäykkyys säädetään prebendiä viritellessä, masto taipuu keskiosasta vaan sen verran kun alavantit antaa periksi. Jäykkää mastoa voi toki taivuttaa latvasta mikä sitten vaatii enempi voimaa kun lötkömmän maston säätely kauttaaltaan.

Mutta juu, venettä voi toki trimmata niinkin, että paikat lopulta jostain pettää.

Joskus kultaisella IOR-veneiden aikakaudella sanottiin, että kilpavene on rakennettu liian tukevaksi jos jotakin ei hajoa aina toisinaan. Venehän on silloin liian painava. H on tietysti vähän erilainen tapaus kun yksityyppisäännöt rajoittavat monia juttuja, mutta pakko kysyä kun en kisoja kierrä enkä ole siten päässyt näkemään:

Onko H:ssa joku sellainen paikka joka tyypillisesti hajoaa kisakäytössä?

Retkikäytössä ei sellaista ole tullut vastaan. Jos nyt ei lasketa sitä kun kerran 20v sitten revittiin reikä spinnuun antamalla sen tarttua väärään paikkaan. Mutta tuo olikin enemmän omaa tyhmyyttä kuin veneen vika.

Pitää harkita joko läpivientirullaa tai levangin alle kiinnitystä plokia varten. Ainakin alkuvaiheessa vanhan hekin taljan paikalla on pätkä dyneemaa varmistamassa jos laminointi tai muu paikka pettää. Jätin varta vasten laminoinnin ilman topparia, niin näkee jos kiinnitys alkaa antamaan myöden.

Levangista ei sinänsä niin huolta, ostin se Erkalta pari-kolme vuotta sitten. Käsittääkseni sillä on elinikäinen takuu

Seuraavaksi spinnujärjestelyjä tekemään...

Vastaus Laurin kysymykseen. H on tehty sellaisilla materiaalimitoituksilla, että lähtökohtaisesti vene kestää lähes mitä hyvänsä. Jos joku paikka on hajotakseen, niin se on masto. Vuosittain MM-kisoissa on tainnut mennä muutama masto. Syynä on useimmiten vantin pettäminen, joskus yhteentörmäykset.

Katariinasta on pettänyt puominivel. Hitsautin sen uudemman kerran. Fokan fallin liitos (vaijeri-köysi) hajosi viime kesän MM-kisoissa. Purje oli onneksi ylhäällä ja ehdin saada fallivaijerista kiinni ennenkuin se meni takaisin maston sisälle. Fallin sai fallikiskoon normaalisti kiinni. Pysyvyys tosin taidettiin varmistaa muutamallakin köysilenkillä Tiedän joitain spinnufallinlukkoja irroneen kannesta kovassa kelissä.

Maken veneeseensä asettama rulla on käsittääkseni Arteknon tekemä ja veneissään käyttämä. Arteknolla lienee ollut oma tapansa ja mitoituksensa peräpeilin plokan asennukselle. Plokaan kohdistuva rasitus on hekkiä kunnolla vedettäessä melkoinen ja plokan irtoamisen seuraukset katastrofaaliset, joten kiinnityksen on syytä olla tukeva.

Kovassa kelissä H vaatii tiukkaa hekkiä. Mastoa on taivutettava käytännössä se, minkä iso purje sortumatta kestää. Näin etuvantti/fokan etureuna saadaan tiukaksi ja iso litistyy takaliikin auetessa. Masto on tuolloin aika hurjan näköinen. Olenkin joutunut sanomaan uusille keskigasteilla: "vedä,vedä hekkiä. Masto ei katkea"

306 wrote:Maksoin juuri venemarkan verran uusista pylpyröistä takapaksiin ja lohdutan itseäni sillä, että voihan niitä pahassa tapauksessa käyttää muuallakin. Ja jos toimivat niin ovat ainakin keveitä.

Muistelin, että joku kyseli mimmoinen taljaviritys meillä on veneessä. Alla kuvia, mihin homma saatiin viritettyä viime kesänä. Ratkaiseva oivallus oli nk. viulupylpyröiden kekkaaminen, mikä teki hommasta paljon aiempaa simppelimpää. Samalla jäi edellisestä eksperimentistä jonninverran tuplaplokeja vastaisen varalle, mutta kehitys kehittyi selvästi!



Päivän pähkinänä voisi kysyä, että koittakaas laskea moninkokertainen välitys kuvissa on kyseessä?

Takaboksin hässäkässä siis takastaagi tulee kannen läpi sisään, käy pohjassa pylpyrällä ja lähtee kohti takaboksin kantta muodostaakseen kiinnityspisteen koko ryppäälle. Sitä jatkuu köydet sivubokseihin molemmille puolille, missä yhteydessä nämä viulutaljat siis vaikuttavat. Ulos tulee levangin vierestä säätököydet, joiden välitykset eivät enää ranteita katko, veneen lattialle tosin purkautuu aimo satsi köyttä välitysten kertoimella.