www.h-vene.net

Mielenkiintoista asiaa:
http://www.fe83.org/forum/viewtopic.php?t=350

Mimmonen keli kuvan oton aikaan vallitsi? Vaikutelma voi johtua kuvakulmasta: ko. kulmasta kun ei omaa purjetta ei tuu juurikaan katsottua, mutta silti purje vaikuttaisi olevan aika tiukalla ja lisäksi pussikas. Ylimmäisen langan tulisi, olosuhteista riippuen, lentää jotain 30-70%:n ajan. (jos purje on yhtäaikaa tiukka ja pussikas niin virtauksella voi olla ongelmia pysyä purjeessa kiinni/jätää purje takaliikin kohdalla)

Kuvan hetkellä keli oli vaihtelevan kevyt, ehkä n 3-5 m/s?, puomi oli pyritty skuuttaamaa suunnilleen keskilinjalle.

Kävin tänään ostamassa WB:ltä 40 metriä sinistä raitaa, ja kunhan kerkeän niin liimailen raidat purjeisiin jolloin muodon arviointi pitäisi olla pykälän verran tarkempaa. Raitaa riittää muuten sitten toisellekin veneelle, puolet rullasta saa minulta n. kympillä, jos ei halua itse lähteä Lauttasaaresta hakemaan.

Koitan ottaa parempia (analysoinnin kannalta) kuvia, mutta pussikkaalta tuo minustakin vaikuttaa. Jos tuo kuva/käppyrät ei ihan hirveästi valehtele, niin ainakin FE83:n kuviin verrattuna pussia on paljon (14,4-15,5%), ja se on todella edessä(n 35% etureunasta taaksepäin). Tämä on juuri se ongelma, josta maston trimmaus -keskustelussa valitin. Kun mastoon ei saa prebendiä kiristämättä ylävantteja liian kireälle, en oikein tiedä miten purjetta saisi latistettu keskeltä/alhaalta. Kikitalja auttaa vähän alaosaan, mutta sitäkään ei voi kevyessä kelissä käyttää, kun takaliikki sulkee sitten liikaa.

Sanoinkin WB:llä, että "raitojen" myynti on varmaan hyvää myynninedistämistoimintaa, kun kohta rpuean kuitenkin haaveilemaan uusista purjeista;)

Prebend syntyy spriidareiden painaessa mastoa ylävantteja kiristettäessä Minkalaiset spriidarit veneessäsi on? Ratsastajat voivat olla osa syy ongelmaan: isonpurjeen etuliiki lienee 3-4cm (ratsastaja + liikiköysi) taempana kuin purjeentekijä on alunperin tarkoittanut.

FIN931 wrote:Prebend syntyy spriidareiden painaessa mastoa ylävantteja kiristettäessä Minkalaiset spriidarit veneessäsi on? Ratsastajat voivat olla osa syy ongelmaan: isonpurjeen etuliiki lienee 3-4cm (ratsastaja + liikiköysi) taempana kuin purjeentekijä on alunperin tarkoittanut.

Meillä saalingit on kai hiukan nykymuotia lyhyemmät. Eli Nortin ohjeeseen verrattuna (http://nsweb.itinfo.dk/uk/Tuning_Hboat.pdf) meillä saalinkien pituus on 70cm (ohjeessa 75cm) ja etäisyys saalinkien kärkiä yhdistävästä "viivasta" maston takareunaan noin 18cm. Saalingin ovat periaatteessa kiinteällä kulmalla, mitä nyt kuluneet reiät hiukan tuovat liikkumavaraa.

Toivottavasti purjeneuloja on huomioinut ratsastajat purjetta tehdessään, kun purje on sentään alunperin tilattu ratsastajilla, ja on muutenkin selvästi tehty retkikäyttöön.

Edelliseen kuvaan verrattuna ylävantteja on kiristetty pari kierrosta ja alavantteja löysätty pari kierrosta.
Masto on laiturissa edelleen aivan suora, mutta kryssillä maston saa kokonaisuudessaan taipumaan hekillä ja kikillä.

Nyt kun liimasin purjeeseen muotoviivat on muodon näkeminen/mittaaminen huomattavasti helpompaa.

Nyt tuntuisi, että reippaalla kelillä purjeen saa kohtuulliseen muotoon, mutta kevyessä kelissä ongelmana on se että kiki sulkee takaliikkiä ja hekki latistaa liikaa yläosaa ennen kuin maston keskiosaa saa taipumaan.

Kuvanottohetkellä tuulta noin 5 m/s, hekki kohtuullisen kireällä, cuninghamista löysät pois ja kiki kireällä.

Kommentteja?

Onko outhaulin kireys sama kummassakin kuvassa? Ja mikä se on?

Itse olen lähtenyt ajatuksesta, että kikiä en säädä kryssillä ja hekissä en pidä voimaan, jos vene vain pysyy suorassa hengauksella.

Täytyypä ottaa omista läsyistä kuvia analysoitavaksi.

Ihan tarkkaan en puomiliikin kireyttä pistänyt mieleen, mutta suunnilleen mittamerkkin asti on varmaan molemmissa kuvissa kiristetty, ei kuitenkaan mitenkään korostetun kireälle.
Tosiaan kaikki trimmiohjeet "kieltävät" hekin käytön kevyssä kelissä, mutta kun muuten purje on varsinkin keskeltä mielestäni aivan liian pussikas.
Jotenkin olen ymmärtänyt, että pussin paikan tulisi olla suunnillen 50%kohdalla kaikilla korkeuksilla kaikissa tuuliolosuhteissa.
Nykyaikaisissa veneissä isopurjeet pidetään hyvinkin litteinä, pussin syvyys kai noin 10%. Olisko kellään ajatusta minkälaista muotoa h-veneessä kannattaa hakea. Eli mikä olisi tasaisen veden kryssillä maksimi pussin syvyys olettaen että venee pysyy riittävän pystyssä?

Ohessa tänään päiväpurjehduksella kuvattu suht huolimattomasti trimmattu iso. Keli 5 m/s itätuulta. Purjeet Hartik Sails. Puomiliikki auki n. 4cm. Cunninham auki. Falli topissa. Levanki keskellä.

Splinet saattaa mennä hieman niin ja näin, kun ei ole muotonauhoja purjeessa, vaan nuo on merkattu saumojen kohdalle...

Mitä arvon raati trimmauksesta ja purjeen muodosta tuumii?

Vpl:n purje olisi 5m/s keliin ja oletettavasti pieneen aaltoon ok, mikäli takaliiki tulisi ylimmästä punaisesta nauhasta suoraan alas ja purjeen alaosan pussin olisi linjassa yläosan kanssa. Kuvaa on sinänsä hiukan vaimea hahmottaa, koska puomi ei näy, sanoisin silti että twistiä on liikaa ja purje voisi olla litteämpi

Alla FIN-931:n Höj Jensen isopurje n. 5m/s tuulessa tiukalla kryssillä. Kisavauhdista päätellen tästä kuvasta kannattaa ottaa kaikkien oppia!!



Alla myös FIN-931:n Höj Jensen (Light) fokka kuvattuna samassa kelissä. Fokan trimmaus ei ilmeisesti ollut kuitenkaan aivan ideaali. Matti kertonee tarkemmin kuvan perusteella?

Kaikkien threadin kuvien Camber (MAX) lukuja tarkastellessa näyttäisi siltä, että Erkka sinun ensimmäisen kuvan trimmi ei ole ollenkaan hassumpi. Puomiliikkiä hieman kiristämällä saanet purjeen alaosan hieman lisää latistettua. Yläosassa trimmi vaikuttaa mielestäni hyvältä keliolosuhteisiin nähden.

Vertaillessa Erkan kakkoskuvaa Matin trimmiin näyttäisi, että purje on liiankin lattea. Omasta mielestäni - hekki auki, Cunningham auki, puomi keskelle ja lihaa laidan ulkopuolelle, niin kyllä se vene suorassa pysyy.

Pre-bendiä lienee turha saattaa mastoon jo satamassa ellei luvassa ole kunnon Kroatialaista boraa eli jotain 15-20m/s tuulta.

Tämän kesän SM-kisat on nyt takanapäin. Meillä kisat meni penkin alle. Suurimpana syynä oli kryssivauhti (tai sen puute) Emme pysyneet kärkiveneiden kyydissä. Startit olivat hyvä ja taktiikkakin pääosin toimi, eli ajelimme pääsääntöisesti oikeaan suuntaan.

Katariinassa on aina ollut hyvä kovan tuulen vauhti, mutta heikossa tuulen vauhti on ollut vaihteleva; välillä on kulkenut ja sitten taas ei. Tämän vuoden SM-kisoissa oli päällä ei-vaihe. Teollisuusvakoilimme (luvalla) launtaina Pihvin trimmejä. Pihvin skuuttauspisteen olivat n.5cm edempänä kuin meillä ja masto oli - etuvantista mitattuna- 7cm enemmän taaksepäin kuin meillä. Tais löytyä syy siihen, miksi me mentiin muihin nähden korkealle, mutta hitaasti. Skuuttipisteet muutettiin sunnuntaiksi, fokka säilyi ihan järkevän näköisenä, mutta sitten ei tuullut, joten ei päästy vertaamaan vauhtia. Seuraavaksi mennään helakauppaan ja ostetaan etuvanttiin jatkokappale ja ohuempi spinnufalli (6mm) ja sitten taas katotaan, löytyykö heikon tuulen kryssivauhti ja saadanko alamerkin kierrot teknisesti onnistuneemmiksi