www.h-vene.net

Viime syksynä oli plaanaassa keskustelua maston trimmaamisesta. Kopion (luvan kanssa) osan keskustelusta hwikin sivulle:
http://www.plaanaa.com/phpBB/viewtopic. ... &start=105
hwiki/Maston_trimmaus

Koitetaan nyt kuitenkin täälläkin, josko joltakulta löytyisi vielä jotain ehdottoman hyviä ja kokeilemisen arvoisia vinkkejä.

Ja lisäksi, olisiko joku halukas ostamaan kimppahankintana vanttimittarin vai mikä sen nimi nyt onkaan, jolla vanttien kireyttä voisi jotenkin vertailukelpoisesti mitata? Tietty jos joku suostuu lainaamaan omaansa niin sekin käy Jotenkin ei huvittaisi ostaa kokonaista mittaria kun tarve on kuitenkin vain lähinnä psykologinen. Ja mistäköhän mittareita saa ostaa?

Olin eilen laittamassa mastoa pystyyn, ja viime vuoden mitat oli tallella. Perustrimmin teemana oli tällä kertaa "vähän löysempi" kuin viime kesänä, jolloin veneen kyljet olivat selvästi lommoilla. Viime kesän ylävantit oli kiristetty 4mm/2m venymän mukaan.
http://www.dedekam.com/rdetail1.html

Mun vanttimittari on vapaasti käytettävissä, kunhan vaan sukeltaa sen mun venepaikan alta. Prkl.

Vanttimittari on kätevä apuväline. Melkeinpä jopa suosittelisin sellaiseen investointia.

Kuinkahan moni säätää rikin kireyttä kelin mukaan? Meillä on vielä kisat ajettu aina samalla vanttien kireydellä.

Erityisesti te jotka ajelette WesthouseCupia aina meidän edessä voisitte paljastaa jotain trimmeistänne, tulis lisää mielenkiintoa kisoihin, eikö?

Mitenkäs muissa veneluokissa? AlbinExpressit ja FE:t, ruuvaillaanko vanttiruuveja ennen jokaista kisaa?

H-veneessä rikin kireys on vauhdin kannalta ensiarvoisen tärkeää. Me säädetään riki erikseen kutakin kilpailupäivää varten ja sään muuttuessa myös lähtöjen välissä.

Onko tämä Loos Gauge type PT-1 M yleisin käytetty? Mistä kannattaa ostaa?

Tuo on sellainen mihin moni purjemaakari on tehnyt trimmioppaansa ja siksi hyvä. Suosittelen ostaa Adelta: www.aquastore.fi

ps. kerro terveisin Team Bra:lta, niin saat hyvän diilin

http://www.saltyjohn.co.uk/
Suolainen Johny toimitti mittarin vähiten suolaiseen hintaan ja nopeasti.

Kaikenlaista H-vene tarviketta, mukaanlukien vanttimittarit, kannattaa tiedustella H-veneliiton puheenjohtajalta Jyrki "Pihvi" Lindströmiltä
puh: 0500-550572

Gallerian puolella on nyt 4xS:n laittama kuva mittarista mallia "kalavaaka+latta", kertokaapa miten tuollaista käytetään?

Ymmärtääkseni vaijeri asetetaan latan "nolla" -päässä olevien kahden muovirenkaan väliin, taivutetaan lattaa vaijerin suuntaisesti, laitetaan kalavaa'an koukku vaijeriin toisesta päästä ja voima joka vaaditaan latan kääntämiseen kyseiseen kulmaan (=vaijerin jännitys) voidaan lukea kalavaa'an asteikolta. Kalavaaka on siis noin 90 asteen kulmassa lattaan nähden ja vaijeri on toisesta päästä rullien välissä ja toisesta päästä kalavaa'an koukussa. (olipas yksinkertaisesti selitetty...)
Luonnollisesti kalibrointi ja vertailukohdat muihin mittareihin pitää tutkia erikseen.

Heissan, Jos pyöritte kesällä Nauvon suunnalla, niin olisi kiva saada vinkkejä oman veneen trimmaukseen ja veneen käsittelyyn. H-veneeni asustelee mökkipoijussa Nauvon keskustasta noin mailin päässä. Tulisi varmaan purjehdittua enemmän jos luottaisi omiin taitoihinsa ja veneen trimmaukseen vähän enemmän. Tervetuloa siis Nauvoon kyläilemään ja koulutustakin otan mielelläni vastaan.

Vpl wrote:Ajoimme Naantalissa koko viikonlopun 31-25 (LOOS PT-1) vanttikireyksillä. Etustaagin kireys oli näillä arvoilla 18.

Miksi trimmiohjeissa ei yleensä kerrota etustaagin kireyttä vaan vanttien kireydet? Eikös vantteja kiristetä ja löysätä kelin mukaan nimenoman etustaagin kireyden säätämiseksi? Näin ollen etustaagin kireysarvo olisi yleispätevämpi. Vanttien keskinäinen kireys sitten säädettäisiin niin, että prebend olisi sopiva.

Etenkin vanhemmissa veneissä saalinkien pituudet ja kulmat sekä rustien kiinnityspaikat ovat hyvinkin yksilöllisiä, joten trimmioppaan tekijän omasta veneestään mittaamat vanttikireydet tuskin aikaansaavat samaa etustaagin kireyttä ja maston prebendiä.

Eipä mulla vielä mittariakaan ole, mutta josko ensi kesänä...

Kokoontumispurjeduksessa me huomasimme, niin kuin arvelimme, että Kittiwake:n vanttit ovat tänä vuonna paljon liian löysät. Ostin Salty Johnista Loos PT-1 mittarin, mutta en ole vielä käyttänyt sitä.

Kun emme kilpaile, me laitamme vanttit kiini saksisokkalla kun pystytään mastoa. Mitkät olisivat hyvät peruskireydet vanttille? Kai aika kireät: parempi liian kireät plakassa kuin liian löysät myrskyssä...

239 wrote:
Miksi trimmiohjeissa ei yleensä kerrota etustaagin kireyttä vaan vanttien kireydet? Eikös vantteja kiristetä ja löysätä kelin mukaan nimenoman etustaagin kireyden säätämiseksi? Näin ollen etustaagin kireysarvo olisi yleispätevämpi. Vanttien keskinäinen kireys sitten säädettäisiin niin, että prebend olisi sopiva.

Etenkin vanhemmissa veneissä saalinkien pituudet ja kulmat sekä rustien kiinnityspaikat ovat hyvinkin yksilöllisiä, joten trimmioppaan tekijän omasta veneestään mittaamat vanttikireydet tuskin aikaansaavat samaa etustaagin kireyttä ja maston prebendiä.

Eipä mulla vielä mittariakaan ole, mutta josko ensi kesänä...

Olen samaa mieltä. Meillä on vanhat Arteknon saalingit (tosin jatketut). Ne ovat nyt enemmän taaksepäin kuin uudenaikaiset saalingit, jolloin alavantteja pitää vetää paljon trimmiohjeita kireämmälle, jotta mastoon ei tulisi prependiä.

Hyvät trimmiohjeet ovat sellaiset, jotka opettavat katsomaan takilaa, erityisesti maston (kts. Edman sails) ja etustaagin taipumaa . Purjeneulojan pitää tietää ja osata kertoa purjehtijoille, miten näiden pitää olla hänen tekemillään purjeilla.

Miksi trimmiohjeissa ei yleensä kerrota etustaagin kireyttä vaan vanttien kireydet? Eikös vantteja kiristetä ja löysätä kelin mukaan nimenoman etustaagin kireyden säätämiseksi? Näin ollen etustaagin kireysarvo olisi yleispätevämpi. Vanttien keskinäinen kireys sitten säädettäisiin niin, että prebend olisi sopiva.

En kuvittele osaavani kertoa vastausta, mutta tässä muutama ajatus keskustelun vuoksi.

Etustaagin kireys lienee lähinnä venekohtainen referenssiarvo, koska etustaagin kireys muuttuu suhteessa käytettyyn rakeen, saalinkien pituuteen, saalinkien kulmaan sekä maston rakenteelliseen jäykkyyteen. Täten etustaagin kireyden käyttäminen trimmiohjeen arvona saattaa olla liian epätäsmällinen. Toki myös samat tekijät vaikuttavat vanttien kireyden mittaamiseen, mutta ehkei niin merkittävästi.

Tarkempi ja merkittävämpi mitta-arvo etustaagin saataneen, kun mitataan etustaagin sägitystä. Tämä tapahtuu siten, että vedetään etustaagia pitkin esim. 3mm kuminauha kiristettynä fokan kansikiinnityksestä ylös fokan fallin shakkeliin. Keskikohtaan asetetaan yksi tarpeeksi leveä "mittanauhajuoru", jonka avulla purjehduksen aikana pystytään arvioimaan silloisen rikikireyden, valitun fokan, fokan trimmin, hekin määrän aiheuttama etustaagin sägitys eri keliolosuhteissa. Huomaatteko kuinka sujuvasti kerron mukamas omana tietotaitona A Manual of Sail Trim -kirjasta lukemiani Dr. Walkerin oppeja. I'll get me coat.

Vpl wrote:Etustaagin kireys lienee lähinnä venekohtainen referenssiarvo, koska etustaagin kireys muuttuu suhteessa käytettyyn rakeen, saalinkien pituuteen, saalinkien kulmaan sekä maston rakenteelliseen jäykkyyteen. Täten etustaagin kireyden käyttäminen trimmiohjeen arvona saattaa olla liian epätäsmällinen. Toki myös samat tekijät vaikuttavat vanttien kireyden mittaamiseen, mutta ehkei niin merkittävästi.

Juuri tuota saalinkien ym vaikutusta etustaagin kireyteen minä pidin perusteena mitata rikin jännitys etustaagista. Oleellistahan ei kai ole saada vantteja tiettyyn jännitykseen, vaan etustaagi ja sitä kautta sagi sopivaksi. Olenko tässä kohdin väärässä? Vai tarkoititko, että rake ym vaikuttaisivat siihen mihin etustaagin kireyteen pyritään?

Keulastaagin sägitys on yksi rikitrimmauksessa tavoiteltava asia. Ylä- ja alavantit vaikuttavat pitkittäisessä suunnassa maston taipumaan ja sitäkautta isopurjeen muotoon. Poikittaisessa suunnassa vanttien kireys vaikuttaa myös maston taipumaan ja sitäkautta esimerkiksi purjeista irtoavaan tehoon eri tuuliolosuhteissa. Esimerkiksi aallokossa pitää saada paljon twistiä jatkuvan kiihdyttämisen takaamiseksi. Tällöin pitää maston taipua reilusti, jotta käytettävissä olevasta purjepinta-alasta saadaan vaihtelevissa aerodynaamisessa olosuhteissa edes jotain poweria ulos. Tämä oli jälleen tälläistä harrastaja-aerodynamiikan tuntemusta samaisen Walkerin kirjan perusteella (samaa asiaa tosin puhutaan myös Marchaj:n, Jobsonin, Bethwaiten aihetta käsittelevissä kirjoissa).

Jos trimmaa rikin pelkästään etustaagin sägityksen perusteella, niin tällöin on todennäköistä, että muut osa-alueet kärsivät.

Oleellistahan ei kai ole saada vantteja tiettyyn jännitykseen, vaan etustaagi ja sitä kautta sagi sopivaksi. Olenko tässä kohdin väärässä? Vai tarkoititko, että rake ym vaikuttaisivat siihen mihin etustaagin kireyteen pyritään?

Optimaalinen keulastaagin taipuma (sagi, sägi?) riippuu siitä, miten fokka on leikattu. Meillä oli joskus WB:n kovan kelin fokka, joka oli leikattu isolle taipumalle. Se toimi todella hyvin myös heikossa tuulessa, kun ajoi riittävän löysällä takilalla. Jos keulastaagin taipumaa on liikaa fokan leikkaukseen nähden, kärsii erityisesti nousu.

David wrote: Kun emme kilpaile, me laitamme vanttit kiini saksisokkalla kun pystytään mastoa. Mitkät olisivat hyvät peruskireydet vanttille? Kai aika kireät: parempi liian kireät plakassa kuin liian löysät myrskyssä...

Noin minullekin on sanottu. Lisäksi kireät vantit auttavat ruffin kattoa pysymään kunnossa. Jostain kuulin, että löysät vantit saavat mastonjalankin pumppaamaan enemmän joka rikkoisi laminaattia. Mene ja tiedä, kaverini veneeseen tehtiin juuri iso remontti ruffin löystymisen vuoksi ja hinta taisi olla 1000€ ilman pinnan viimeistelyä..

Omassa veneessäni taitaa olla aika kireät vantit jonka taitaa huomata kun aallokkoa on enemmän. Muuten olen ihan tyytyväinen.

Nostimilla maston asennon mittaaminen on kuitenkin aika hankalaa vantteja kiristäessä kun nostimet tuntuvat venyvän. Onkohan muut huomanneet tämmöistä?

Nostimet pitäisi uusia joka tapauksessa, edellinen omistaja oli uusinut ne joksikin kumilangaksi juuri ennen myymistä ja maanantaina kerhomme kisassa oli kallistumat melkoisia purjeiden pussittaessa. Kisasta tuli osanottajien puutteessa match-kisa kahden H-veneen välillä mikä oli muuten mahtavaa menoa!

Edmanin timmisivuilla oli yksinkertainen ja järkeenkäyvä nyrkkisääntö. Heidän mielestään optimaaliset vanttikireydet ovat venekohtaisia. Sen sijaan tarkkaillaan purjehdittaessa suojanpuolen alavanttia. Se ei saa heilua, mutta siinä ei myöskään saa olla suurempaa jännitystä. Maston tulee olla suora sivusuunnassa (ylävantit). Tämä edellytää heidän mukaansa kaikkien vanttien kiristämistä muutamalla kierroksella keskituulesta kovaan ja vastaavsti löysäämistä heikkoon tuuleen. Vanttimittaria ei siis tarvita!

Olleelisintahan vanttikireys on etustaagin taipuman, sägin kannalta. Sen arvioimiseen on Vpl:n keino, kuminauha fokan halssikulmasta nostimen sakkeliin on mainio ja suora keino. Sägiin vaikuttaa kuitenkin monet muutkin seikat mm. hekki, ison jaluskireys, fokan nostimen ja jaluksen kireys. Minulla oli aiemmin Nortin kovan tuulen fokka, jota pystyi ajamaan kevyessä kelissä lentävänä: vain alakulma kannessa ja pari ylintä ratsastajaa kiinni etustaagissa. Nostimen kireydellä säädettiin sägiä ja varsinkin sivutuulessa arviolta n. 30-50 cm sägillä tämä reppu oli matkakisoissa ylivetainen!

Tein äsken vanttimittarin. Mallina oli tuo 4xS:n galleriiaan laittama kuva. Hintaa sile tuli 3,95 euroa, sen verran maksoi motonetin halvin kalavaaka.

Muut materiaalit otin varastosta sen mukaan mitä oli sattunut nurkkiin kertymään. Lattana on vanha ja tukeva lasikuituinen purjelatta, lisäksi muutama ruuvi ja muutama pala muovia.

Vanttimittaria olen kaivannut lähinnä siihen, että saa maston aikaisemmin hyväksi havaittuihin säätöihin takaisin ilman useita koepurjehduksia jokaisen maston pystytyksen jälkeen. Tähän tarkoitukseen tuo alle neljän euron instrumentti lienee aivan riittävä.

Kuva tulee varmaankin joskus...

Mitenkäs tuo tuommoinen mittari oikein toimii ja mitä se kertoo?

Olen yrittänyt selvittää H-veneen rikiin perustrimmiä joka toimisi aloittelijalla, ilman suurempaa säätämistä. Pystytin toissapäivänä ensimmäisen purjeveneeni maston ja tähän mennessä olen tyytyväinen. Masto ura on suorassa, ison fallilla mitattuna mastokin on melkeinpä oikosessa(köysi venyy ja tarkkaa mittaa ei saa), maston huippu on takastaagi löysällä noin 35-40cm mastonjalan takana.

Kysyin tutulta joka on nuorenamiehenä purjehtinut hoolla, siis 25 vuotta sitten, vanttien kireydestä ja hänen mielestä oli ok. Kaipaisin kuitenkin jotakin opasta/opastusta miten säädän ja miksi säädän vantteja. Ja esim H-wikiin olisi hyvä lisätä tarkat ohjeet maston trimmaamisesta. Mistään en löydä vastausta koska vantit on liian kireällä, ellei "kyljet lommoilla" tapaa lasketa.

Ahokani wrote:Mitenkäs tuo tuommoinen mittari oikein toimii ja mitä se kertoo?

Eikös tuolla ole aika hyvät ohjeet? (Jos ei niin pitääpä täydentää..).

Noin yleensä ottaen retkitrimmiksi on hyvä kireämpi kun löysempi ettei masto pääse notkumaan katolla kuten tuolla ylhäällä kirjoitin. Vantteja pidetään löysällä kevyemmässä tuulessa ja aallokossa, jolloin maston joustaminen tekee purjeiden vedosta dynaamisempaa sen sijaan, että masto nykisi koko ajan jäykkänä. Alavantit pitää maston alaosaa suorana, ylävantit yläosaa mutta yleensä niitä säädellään kokonaisuutena eikä erikseen.

Kylkien "lommotusta" ei pitäisi "kunnon veneissä" tulla, taisi olla Hydrospeedien parjattu ominaisuus aikanaan. Yksi kaveri sanoi, että vantteja voi kiristää niin paljon kun käsivoimin pystyy mutta itse olen säälinyt paattia hiukka kireimmässä päässä. "Oikea kireys" on siinä mielessä mysteeri itsellenikin mutta liian löysät vantit paljastuvat purjehdittaessa siten, että suojan puolen päävantti alkaa mennä löysäksi.

Vanttimittareilla voi sitten mittailla montako kiloa vanteissa on vetoa mutta sanoisin, että se taitaa lämmittää enemmän kisamiehiä jotka haluavat tietyt trimmit tiettyihin olosuhteisiin ja etenkin niin, että ne ovat jotenkin toistettavissa. Retkitrimmiksi siis mielestäni riittää se, että masto on suora, alavantit on ainakin yhtä kireät kun ylävantit ja että takanojaa on kutakuinkin sen verran kun kirjoitit.

Joskus oli puhetta 30-35cm latvasta ruffin katolle mutta se taitaa olla enemmän purjeiden leikkauksiin liittyvä juttu kun jokaisen veneen nyrkkisääntö. "More rake more speed" on 80-luvun sanonta joka pätee kryssillä, ts. mitä takakenommaksi maston saa, sitä paremmin pitäisi luovin sujua. Takakenoa rajoittaakin lähinnä etuvantin pituus jonka voi vaihtaa uuteen tai pidentää ns. "toggleilla" eli väliruuveilla. Vastaavasti myötätuulella rakesta ei ole juurikaan apua ainakaan retkiveneessä jossa spinnua ei pääsääntöisesti kaiveta esiin myötäisille.

Selvimmin maston säädöistä toimii takastaagin kiristely, mikä vaikuttaa (H:n kaltaisessa osatakilassa)toisaalta siihen, miten kaarevaksi masto muodostuu (siten isopurjetta kovaan tuuleen litistäen eli keskialueen pussia pienentäen), toisaalta myös etuvantin kireyteen mikä saa aikaan vastaavia ominaisuuksia fokassa.

Purjemaakareilta pitäisi saada ohjeet veneen trimmiin heidän purjeillaan mutta ainakaan Quantum ei niitä minulle antanut uusia retkiseilejä hankkiessani. hLinkeissä tosin on muutaman muun valmistajan trimmivinkit joista voi ottaa osviittaa mikäli sattuu olemaan kys. merkin purjeet.

Joka tapauksessa maston trimmaamista ei kannata ottaa liian ryppyotsaisesti. Alkeet on hyvä tietää ja kun vehkeen mekaniikka alkaa hahmottua voi alkaa kokeilemaan miten eri asiat vaikuttavat säätöihin.

Moi!

Tilasin Englannista Loos gauge Type A vanttimittarin Salty Johnilta. http://www.saltyjohn.co.uk/riggingtensiongauge.htm

69 € postikuluineen. Ei mielestäni paha hinta. Suomesta näitä ei löytynyt mistään, vaikka lähes kaikki purjeneulojat antavat trimmiohjeet Loosin mittareiden lukemille.

t. Harri

Captain's Shopissa (Lauttasaaressa Veneentekijäntiellä) oli tänään myynissä Loos PT-1 ja PT-2 vantimittarit. En muista hintoja.