aika paljon pyydetään uudesta H-veneestä 43 000€. On meillä Suomessa hyvät H-veneapajat, kun vanhoja myydään ~6k€:n hintaluokassa...
http://www.ott-yacht.de/en/h-boot/preis.html
Uuden H:n hinta
Moderator: Kristian
Käytetyn veneen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Vaikkakin käytettyjen veneiden tarjonta on rajallista uskoisin, että jollain hinnalla 15-17t€ löytyy hyviä veneitä. H todistettavasti säilyy pitkään kilpailukykyisenä. 90-luvun alkupuolen 80-luvun loppupuolen veneellä pärjää vaikka missä. Vanhemmatkin yksilöt ovat kilpailukykyisiä, kunhan vain ovat asiallisesti pidettyjä
Alla linkki sivustolle, jolta löytyy mm. ruotsalaisten ylläpitämää statistiikkaa Skandinaviassa myytyjen käytettyjen H-veneiden hinnoista.
http://www.h-boat.nu/scripts/yabb.cgi
http://www.h-boat.nu/scripts/yabb.cgi
Hyväkuntoisen ja sopivan hintaisen 80-lukulaisen käytetyn ostossa ei ole mitään muuta ongelmaa kuin ajatus siitä, että silloin kun vene on rakennettu, niin huipputeknologiaa tietokoneiden saralla oli commodore 64 
Toisaalta taas Suomen upeimmat kilpapurjeveneet tällä hetkellä ovat sotaa ennen rakennettuja. Siinäpä vasta dilemma pureskeltavaksi.
Mutta perusongelma on, että uusien H-veneiden hinnat ovat liian korkeita verrattuna muuhun tarjontaan. imho.
Toisaalta taas Suomen upeimmat kilpapurjeveneet tällä hetkellä ovat sotaa ennen rakennettuja. Siinäpä vasta dilemma pureskeltavaksi.
Mutta perusongelma on, että uusien H-veneiden hinnat ovat liian korkeita verrattuna muuhun tarjontaan. imho.
Kysymys on siitä, mitä hakee. H-vene ei tietenkään 50-vuotta vanhana konstruktiona edusta enää mitään huipputeknologiaa. Mutta edustaako sitä esimerkiki mainitsemasi Platu, Beneteau 25: ´tehdasteollinen', massatuote, jossa on ruiskulaminoitu lasikuiturunko ja alumiinimasto? Missä on huipputeknologia: kevlar-purjeissa? H-veneen ja Platun kokoisissa veneissä Kevlar- purjeiden ero perinteiseen, nykyaikaiseen ja kehittyneeseen dacron- kankaiseen purjeeseen ovat lähinnä hinnassa ja "seksikkyydessä": purjeet ovat niin pieniä, että kankaan painoeroilla ei ole merkitystä ja pienistä pinta-aloista johtuen purjeiden (kankaiden) venymisessä ei lopulta ole merkittäviä eroja mainittujen materiaalien välillä. H:ssa ei voi käyttää kuitukankasia purjeita kustannussyistä, erityisesti, koska niillä ei saavutettaisi merkittäviä etuja nykytilanteeseen.
Jos haet teknologisia ratkaisuja, niin katsele esim. joitain ICL 30, Mean Mari tyyppisiä konstruktioita (joita purjehdin viitisen vuotta ennen H-veneeseen siirtymistä):viimeisen päälle tehtyjä epoksirunkoja sekä hiilikuitumastoja ja- puomeja yms. vermeitä. Hinta tietenkin määräytyy teknologisten ratkaisujen sekä kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti.
Jos minä hakisin edullista venettä, jolla voi purjehtia rannan tuntumassa oikeasti kovaa, niin katseeni kääntyisivät 505:n tai FD:n. Jos hakisin venettä, jolla voi purjehtia edullisesti rannan lähellä todella nopeasti ja ajaa samanaikaisesti hyviä kisoja, niin hakisin 505:sta. Molemmat ovat tunnetusti kevytveneitä, mikä asettaa omat rajoituksensa. Mainitsemasi Platu ei mielestäni kuitenkaan mitenkään erityisen nopea vene, ja - vähintäänkin toistaiseksi- hyvät Platu-kisat ovat, sanoisinko, kasvua edellyttäviä
Jos haet teknologisia ratkaisuja, niin katsele esim. joitain ICL 30, Mean Mari tyyppisiä konstruktioita (joita purjehdin viitisen vuotta ennen H-veneeseen siirtymistä):viimeisen päälle tehtyjä epoksirunkoja sekä hiilikuitumastoja ja- puomeja yms. vermeitä. Hinta tietenkin määräytyy teknologisten ratkaisujen sekä kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti.
Jos minä hakisin edullista venettä, jolla voi purjehtia rannan tuntumassa oikeasti kovaa, niin katseeni kääntyisivät 505:n tai FD:n. Jos hakisin venettä, jolla voi purjehtia edullisesti rannan lähellä todella nopeasti ja ajaa samanaikaisesti hyviä kisoja, niin hakisin 505:sta. Molemmat ovat tunnetusti kevytveneitä, mikä asettaa omat rajoituksensa. Mainitsemasi Platu ei mielestäni kuitenkaan mitenkään erityisen nopea vene, ja - vähintäänkin toistaiseksi- hyvät Platu-kisat ovat, sanoisinko, kasvua edellyttäviä
Platu-veneen rakennustavassa huipputeknologiaa mielestäni esimerkiksi edustaa sandwich-rakenne, joka takaa (oletettavasti) 'jäykemmän rungon pidempään' kuin H-veneen single-laminaatti.
Se, että onko 80-/90-luvulla käsinlaminoitu H pidempi ikäisempi tai kestävämpi kuin viimeisen vuosikymmenen aikana ruiskulaminoitu Platu-runko on mielenkiintoinen kysymys. Tässä kysymyksessä ollaan 10 vuoden päästä huomattavasti viisaampia.
Voihan olla, että uuden H-veneen korkeahkoa hankintahintaa kompensoi edullisempi elinkaarikustannus.
Kummatkin veneet ovat perusrakenteeltaan kuitenkin huokosia ja näin ollen veneen ylläpito nousee tärkeäksi. Kuivalla maalla 20 vuotta säilytetty (dry sailed) H-vene on takuuvarmasti kestävämpi sijoitus kuin 5-10 vuotta vedessä uitettu/talvella pakastettu Platu.
Tosiasia kuitenkin on, että sijoituksia ei tupata vene eikä esimerkiksi autokaupoissa pohtimaan kovinkaan paljon elinkaarikustannuksen vaan enemmän hankintakustannuksen mukaan. Oletettavasti samaa tai lähellä toisiaan olevan oletun laatutason hankintoja vertaillaan pelkästään hankintahinnan avulla keskenään. Ja tässä vertailussa uuden H-veneen hinta on suhteessa uuteen Platuun huikeasti kalliimpi. Tähän kun lisätään Platu-veneen mielikuva modernimmasta konstruktiosta on uusien veneiden ostajien valinta ilmeinen.
Kilpapurjehtijoiden veneostokäyttäytymiseen tosin vaikuttaa huomattavasti monitahoisempi yhtälö eli fleetin koko paikallisesti ja kansainvälisesti. Hyvän ja aktiivisen fleetin hintalappu on todella vaikeasti määriteltävissä. Esimerkiksi itse mieluummin ostan vanhankin H-veneen, jolla voi kilpailla esim. 31 veneen fleetissä Päijännepurjehduksessa kuin uuden tai uudehkon Platun, jolla kirjoitusajankohtana on vaikea löytää 5 samanlaista venettä samaan kisaan.
Se, että onko 80-/90-luvulla käsinlaminoitu H pidempi ikäisempi tai kestävämpi kuin viimeisen vuosikymmenen aikana ruiskulaminoitu Platu-runko on mielenkiintoinen kysymys. Tässä kysymyksessä ollaan 10 vuoden päästä huomattavasti viisaampia.
Voihan olla, että uuden H-veneen korkeahkoa hankintahintaa kompensoi edullisempi elinkaarikustannus.
Kummatkin veneet ovat perusrakenteeltaan kuitenkin huokosia ja näin ollen veneen ylläpito nousee tärkeäksi. Kuivalla maalla 20 vuotta säilytetty (dry sailed) H-vene on takuuvarmasti kestävämpi sijoitus kuin 5-10 vuotta vedessä uitettu/talvella pakastettu Platu.
Tosiasia kuitenkin on, että sijoituksia ei tupata vene eikä esimerkiksi autokaupoissa pohtimaan kovinkaan paljon elinkaarikustannuksen vaan enemmän hankintakustannuksen mukaan. Oletettavasti samaa tai lähellä toisiaan olevan oletun laatutason hankintoja vertaillaan pelkästään hankintahinnan avulla keskenään. Ja tässä vertailussa uuden H-veneen hinta on suhteessa uuteen Platuun huikeasti kalliimpi. Tähän kun lisätään Platu-veneen mielikuva modernimmasta konstruktiosta on uusien veneiden ostajien valinta ilmeinen.
Kilpapurjehtijoiden veneostokäyttäytymiseen tosin vaikuttaa huomattavasti monitahoisempi yhtälö eli fleetin koko paikallisesti ja kansainvälisesti. Hyvän ja aktiivisen fleetin hintalappu on todella vaikeasti määriteltävissä. Esimerkiksi itse mieluummin ostan vanhankin H-veneen, jolla voi kilpailla esim. 31 veneen fleetissä Päijännepurjehduksessa kuin uuden tai uudehkon Platun, jolla kirjoitusajankohtana on vaikea löytää 5 samanlaista venettä samaan kisaan.
Kotimaisissa kisoissa Platuja lienee ollut enimmillään 5-6 kappaletta. Balttimaissa Platuja ei ole, ei myöskään Ruotsissa tai Tanskassa. Lähimmät veneet - suomalaisten lisäksi - taitaa löytyä Pohjois-Saksasta, joissa kisoihin osallistuu kolmisenkymmentä venettä. Me on tultu Kopun tiistiksissä maaliin samaan aikaan hieman heikommin purjehdittujen yksilöiden kanssa. Paras Platu on tosin ollut kaukana.
Sinänsä ok vene, voisi olla mielenkiintoista kokeilla. Luokkana taitaa vain olla kovassa puristuksessa Melgesin suunnalta.
Sinänsä ok vene, voisi olla mielenkiintoista kokeilla. Luokkana taitaa vain olla kovassa puristuksessa Melgesin suunnalta.