antti pöntinen wrote:voitko kertoa, kuinka kauan matkassa meni, kuinka pitkiä legejä purjehditte yhtämittaisesti ja minkänimisissä satamissa kävitte?
Me tehtiin yhteensä matkaa kaksi kuukautta eli etenimme kokonaisuudessaan varsin rauhallista tahtia. Työnnettiin ensin Byxholmiin Tammisaaren edustalle saunaan, sitten seuraavana päivänä Utöseen ja sieltä yön jälkeen Marianhaminaan, missä oltiin joskus aamuyön tunteina. Marianhaminassa nukuttiin päivä ja lähdettiin sieltä yötä vasten Ruotsia kohden. Tarkoitus oli vain ylittää Merenkurkku ja mennä toisella puolella jonnekin luonnonsatamaan viettämään päivää. Yöllä jäimme kuitenkin keskellä kurkkua tyyneen ja rannikolle päästyämme päätimme jatkaa saman tein Sandhamiin asti.
Ruotsin rannikkoa matkasimme sitten hiukan rauhallisempaa tahtia pysähtyen joka yö jonnekin luonnonsatamaan. Rannikon loputtua pysähdyimme useisiin pikkukaupunkeihin ja kyliin. Kalmarissa viivyimme pidemmän aikaa. Näin jatkoimme matkaa aina Köpikseen saakka, missä vietimme taas pidemmän, muutaman päivän, stopin. Köpiksestä jatkoimme Mönnen kautta Saksan Stralsundiin.
Paluumatkaa teimme pidemmillä legeillä purjehtien ensin Bornholmiin, Cristiansöhön ja sitten takaisin Kalmariin huoltamaan venettä ja itseämme. Sieltä jatkoimme yhdellä stopilla Visbyyseen, jossa viivyimme taas hetken aikaa. Tämän jälkeen tosiaan ylitimme meren Saarenmaan Kuressaareen. Lokiin tuli ylityksessä 170 mpk ja aikaa taisi mennä noin kaksi vuorokautta (tämä pitäisi tarkistaa lokikirjasta). Kuressaaresta tulimme sitten Haapsalun kautta Porkkalaan ja kotiin.
Menomatkalla suurin osa matkasta tehtiin siis pitkinä päivämatkoina. Meitä oli neljä veneessä, joten purjehdimme yleensä pareittain siten että toinen pari heräsi aamuvarhain ja herätti sitten toiset puolilta päivin toiseen vuoroon ja menivät itse päiväunille. Iltapäivä purjehdimme sitten kaikki yhdessä.
Paluumatkalla teimme sitten paljon yhden - kahden vuorokauden legejä. Tämä oli ainakin minun mielestä huomattavasti parempi tapa tehdä matkaa, ja jos nyt lähtisin pitkälle reissulle pidentäisin legejä entisestään. Siten saa enemmän aikaa satamissa ja on helpompi rytmittää elämää veneessä. Tämä tosin edellyttää, että nukkuu hyvin veneessä.
Läheskään kaikkia satamia en muista, mutta erityisen hienoina paikkoina mieleen on painunut ainakin: Mönne, Hanö, Bornholm, Christiansö, Kalmar, Kuressaare ja Haapsalu. Lokikirjaa lukemalla ja merikortteja tutkimalla tulee varmasti paljon muitakin muistoja mieleen. Jos olette lähdössä reissuun, niin tavataan ihmeessä ja katellaan paikkoja tarkemmin!
antti pöntinen wrote:Minkälaiset tuuliolosuhteet olivat tuolloin? Tuosta rekaamisesta; saksalainen hoo Elfi 2 taisi muistaakseni rekata atlantilla jonkinverran pelkällä mastolla miehistön painuttua sisätiloihin odottelemaan 'kelien' paranemista, eikä heillä tainnut olla uppoamisvaaraa kuin silloin 'alamäessä' poikittain kaatamisessa, kun takaluukku oli auki.
Kuinka eteläisellä itämerellä pärjäsi moottoria käytettäessä, pysyikö ropelli vedessä?
Tuuliolot olivat suhteellisen suotuisat. Ensimmäiset puolitoista kuukautta taisimme pitää sumua kolme tai neljä päivää ja tuulta yhden. Sitten syksyn mennessä pidemmälle jouduimme odottelemaan tuulen tyyntymistä enemmän. Loppumatkasta teimme matkaa jo lähes aina lähes noin kymmenen metrin tuulessa.
Meillä on veneessä Mercuryn neliheppanen pitkärikinen sailpower ja kyllä siitä täytyy lähteä, että kelissä on pärjättävä purjeilla. Vaikeinta koneen käyttö on ollut Viron rannikolla ja Riikan lahdella, missä aallokko on jyrkkää. Mutta kyllä Suomenkin rannikolla on usein kelejä, ettei kone pysy vedessä riittävästi eteenpäin pääsemiseksi. Teho siitä ei vielä ole loppunut kesken.
antti pöntinen wrote:Tuosta rekaamisesta; saksalainen hoo Elfi 2 taisi muistaakseni rekata atlantilla jonkinverran pelkällä mastolla miehistön painuttua sisätiloihin odottelemaan 'kelien' paranemista, eikä heillä tainnut olla uppoamisvaaraa kuin silloin 'alamäessä' poikittain kaatamisessa, kun takaluukku oli auki.
Hmm.. H:n kajuuttahan ei ole tiivis eli jos vene menee ympäri, niin kajuuttahan on vaarassa täyttyä vedellä? Samaten juuri takasäiliöden luulisi täyttyvän suhteellisen helposti vedellä. Ainakin meidän 75-veneessä ne täyttyy jo kovemmassa aallokossa :O Onko H:ssa ilmataskuja s.e. se ei pääse kuitenkaan uppoamaan vaikka täyttyisikin vedellä?