Kysely ; Kuinka pitkiä matkapurjehduksia h-veneellä?

Matkakertomuksia ja retkikohdevinkkejä sekä muuta keskustelua retkiveneilystä
Post Reply
antti pöntinen
Posts: 3
Joined: Mon 5.11.2007 09.07
Location: Puumala/Hurissalo/RiPs

Kysely ; Kuinka pitkiä matkapurjehduksia h-veneellä?

Post by antti pöntinen »

Kuinka pitkiä matkapurjehduksia olette tehneet h-veneellä, ja minkälaisia kokemuksia olette saaneet?Olen ymmärtänyt, että useimpien esim. Suomenlahden rannikon h-veneilijöiden lomapurjehdukset ulottuvat enimmillään Ahvenanmaalle tai Viroon, mutta onko niitä huimapäitä, jotka ovat purjehtineet huomattavasti pidemmällekkin? Tiedän, että Saimaalta on aikoinaan purjehdittu hoolla Kööpenhaminaan saakka, ja että Atlanttikin on ylitetty...
Itse olen purjehtinut hoolla enimmäkseen Saimaalla, merellä enemmän isommilla veneillä, mutta jatkossa veneeni merelle siirtämisen myötä voisi kiinnostaa pidemmätkin matkat.
Antti
rtervo
Posts: 30
Joined: Sat 14.4.2007 16.47
Location: Koivusaaren pursiseura / Helsinki

Post by rtervo »

Me käytiin 2004 Köpiksessä ja Saksassa. Takastulomatkalla hilpastiin Visbystä Saarenmaalle. Ei ollut oikestaan mitään suurempia ongelmia.

Suurin puute H-veneessä pitkillä matkoilla taitaa olla "turvallisen kajuutan" puuttuminen. Valtamerille tarkoitetuissa veneissähän miehistö voi viimeisenä keinona mennä kajuuttaan turvaan ja kivuta myrksyn laannuttua tutkimaan tuhoja. H-veneen epäilen sanovan siinä tilanteessa "plubplub".
antti pöntinen
Posts: 3
Joined: Mon 5.11.2007 09.07
Location: Puumala/Hurissalo/RiPs

hauska kuulla...

Post by antti pöntinen »

voitko kertoa, kuinka kauan matkassa meni, kuinka pitkiä legejä purjehditte yhtämittaisesti ja minkänimisissä satamissa kävitte? Minkälaiset tuuliolosuhteet olivat tuolloin? Tuosta rekaamisesta; saksalainen hoo Elfi 2 taisi muistaakseni rekata atlantilla jonkinverran pelkällä mastolla miehistön painuttua sisätiloihin odottelemaan 'kelien' paranemista, eikä heillä tainnut olla uppoamisvaaraa kuin silloin 'alamäessä' poikittain kaatamisessa, kun takaluukku oli auki.
Kuinka eteläisellä itämerellä pärjäsi moottoria käytettäessä, pysyikö ropelli vedessä?
Antti
rtervo
Posts: 30
Joined: Sat 14.4.2007 16.47
Location: Koivusaaren pursiseura / Helsinki

Re: hauska kuulla...

Post by rtervo »

antti pöntinen wrote:voitko kertoa, kuinka kauan matkassa meni, kuinka pitkiä legejä purjehditte yhtämittaisesti ja minkänimisissä satamissa kävitte?
Me tehtiin yhteensä matkaa kaksi kuukautta eli etenimme kokonaisuudessaan varsin rauhallista tahtia. Työnnettiin ensin Byxholmiin Tammisaaren edustalle saunaan, sitten seuraavana päivänä Utöseen ja sieltä yön jälkeen Marianhaminaan, missä oltiin joskus aamuyön tunteina. Marianhaminassa nukuttiin päivä ja lähdettiin sieltä yötä vasten Ruotsia kohden. Tarkoitus oli vain ylittää Merenkurkku ja mennä toisella puolella jonnekin luonnonsatamaan viettämään päivää. Yöllä jäimme kuitenkin keskellä kurkkua tyyneen ja rannikolle päästyämme päätimme jatkaa saman tein Sandhamiin asti.

Ruotsin rannikkoa matkasimme sitten hiukan rauhallisempaa tahtia pysähtyen joka yö jonnekin luonnonsatamaan. Rannikon loputtua pysähdyimme useisiin pikkukaupunkeihin ja kyliin. Kalmarissa viivyimme pidemmän aikaa. Näin jatkoimme matkaa aina Köpikseen saakka, missä vietimme taas pidemmän, muutaman päivän, stopin. Köpiksestä jatkoimme Mönnen kautta Saksan Stralsundiin.

Paluumatkaa teimme pidemmillä legeillä purjehtien ensin Bornholmiin, Cristiansöhön ja sitten takaisin Kalmariin huoltamaan venettä ja itseämme. Sieltä jatkoimme yhdellä stopilla Visbyyseen, jossa viivyimme taas hetken aikaa. Tämän jälkeen tosiaan ylitimme meren Saarenmaan Kuressaareen. Lokiin tuli ylityksessä 170 mpk ja aikaa taisi mennä noin kaksi vuorokautta (tämä pitäisi tarkistaa lokikirjasta). Kuressaaresta tulimme sitten Haapsalun kautta Porkkalaan ja kotiin.

Menomatkalla suurin osa matkasta tehtiin siis pitkinä päivämatkoina. Meitä oli neljä veneessä, joten purjehdimme yleensä pareittain siten että toinen pari heräsi aamuvarhain ja herätti sitten toiset puolilta päivin toiseen vuoroon ja menivät itse päiväunille. Iltapäivä purjehdimme sitten kaikki yhdessä.

Paluumatkalla teimme sitten paljon yhden - kahden vuorokauden legejä. Tämä oli ainakin minun mielestä huomattavasti parempi tapa tehdä matkaa, ja jos nyt lähtisin pitkälle reissulle pidentäisin legejä entisestään. Siten saa enemmän aikaa satamissa ja on helpompi rytmittää elämää veneessä. Tämä tosin edellyttää, että nukkuu hyvin veneessä.

Läheskään kaikkia satamia en muista, mutta erityisen hienoina paikkoina mieleen on painunut ainakin: Mönne, Hanö, Bornholm, Christiansö, Kalmar, Kuressaare ja Haapsalu. Lokikirjaa lukemalla ja merikortteja tutkimalla tulee varmasti paljon muitakin muistoja mieleen. Jos olette lähdössä reissuun, niin tavataan ihmeessä ja katellaan paikkoja tarkemmin!
antti pöntinen wrote:Minkälaiset tuuliolosuhteet olivat tuolloin? Tuosta rekaamisesta; saksalainen hoo Elfi 2 taisi muistaakseni rekata atlantilla jonkinverran pelkällä mastolla miehistön painuttua sisätiloihin odottelemaan 'kelien' paranemista, eikä heillä tainnut olla uppoamisvaaraa kuin silloin 'alamäessä' poikittain kaatamisessa, kun takaluukku oli auki.
Kuinka eteläisellä itämerellä pärjäsi moottoria käytettäessä, pysyikö ropelli vedessä?
Tuuliolot olivat suhteellisen suotuisat. Ensimmäiset puolitoista kuukautta taisimme pitää sumua kolme tai neljä päivää ja tuulta yhden. Sitten syksyn mennessä pidemmälle jouduimme odottelemaan tuulen tyyntymistä enemmän. Loppumatkasta teimme matkaa jo lähes aina lähes noin kymmenen metrin tuulessa.

Meillä on veneessä Mercuryn neliheppanen pitkärikinen sailpower ja kyllä siitä täytyy lähteä, että kelissä on pärjättävä purjeilla. Vaikeinta koneen käyttö on ollut Viron rannikolla ja Riikan lahdella, missä aallokko on jyrkkää. Mutta kyllä Suomenkin rannikolla on usein kelejä, ettei kone pysy vedessä riittävästi eteenpäin pääsemiseksi. Teho siitä ei vielä ole loppunut kesken.
antti pöntinen wrote:Tuosta rekaamisesta; saksalainen hoo Elfi 2 taisi muistaakseni rekata atlantilla jonkinverran pelkällä mastolla miehistön painuttua sisätiloihin odottelemaan 'kelien' paranemista, eikä heillä tainnut olla uppoamisvaaraa kuin silloin 'alamäessä' poikittain kaatamisessa, kun takaluukku oli auki.
Hmm.. H:n kajuuttahan ei ole tiivis eli jos vene menee ympäri, niin kajuuttahan on vaarassa täyttyä vedellä? Samaten juuri takasäiliöden luulisi täyttyvän suhteellisen helposti vedellä. Ainakin meidän 75-veneessä ne täyttyy jo kovemmassa aallokossa :O Onko H:ssa ilmataskuja s.e. se ei pääse kuitenkaan uppoamaan vaikka täyttyisikin vedellä?
antti pöntinen
Posts: 3
Joined: Mon 5.11.2007 09.07
Location: Puumala/Hurissalo/RiPs

Post by antti pöntinen »

Kiitos kertomuksestasi! Vähän arvelinkin teidän tehneen purjehduksen juuri kertomallasi tavalla. Mutta olet varmaan oikeassa, että pidemmät legit antavat erilaisen mahdollisuuden suunnitella aikataulua eteenpäin ja näin pysähtyä satamissa pidemmäksi aikaa.
Teillä oli ilmeisesti aika hyvä ja oikealla asenteella varustettu ryhmä koossa tuolla matkalla, kun neljä henkeä jakoi h-veneen tilat noinkin pitkällä matkalla.
Omalla kohdallani onkin juuri ongelmana tuon oikealla asenteella ja purjehdustaidolla varustetun miehistön hankkiminen tuollaiselle matkalle, mutta kehittelen asiaa pikkuhiljalleen. Veneeni on muuten myös -75 Artekno, hGalleriassa uusin tulokas (355).
Niin, minunkin hoossanikin on ne keulan ja perän vesitiiviit tankit, mutta ei niillä varmaan käytännössä ole mitään merkitystä niin kivilleajo-,kuin vedellätäyttymistilanteissakaan. Se saksalainen hoo oli tietääkseni aika erikoisvarusteinen tuolle pitkälle valtameripurjehdukselle joltain osin. Eikä käytännössä hoon tekeminen vesitiiviiksi 'pulloksi' pitäisi olla mahdotonta.
Avotilan luukkujen, takasäiliön luukun ja juuri sen takastaagin läpiviennin tiivistäminen ovat ne olennaisimmat jutut sen suhteen. Ja sitten sellainen kajuutan luukku joka on tiivis eikä aukea kaatuessa. Takaosa on ongelmallinen, koska se on yhtä avointa tilaa. Sen jakaminen välilaipioilla voisi olla yksi ratkaisu, siis takaosan ja sivutavaratilojen erottaminen. Onkohan sitä koskaan kukaan ajatellut? Lisäisikö se liikaa peräpään painoa?
Antti
rtervo
Posts: 30
Joined: Sat 14.4.2007 16.47
Location: Koivusaaren pursiseura / Helsinki

Post by rtervo »

antti pöntinen wrote: Teillä oli ilmeisesti aika hyvä ja oikealla asenteella varustettu ryhmä koossa tuolla matkalla, kun neljä henkeä jakoi h-veneen tilat noinkin pitkällä matkalla. Omalla kohdallani onkin juuri ongelmana tuon oikealla asenteella ja purjehdustaidolla varustetun miehistön hankkiminen tuollaiselle matkalle, mutta kehittelen asiaa pikkuhiljalleen.
Juu, henki ja asenne olivat hyvät! Toki joitain riitoja oli puolin ja toisin, mutta kaikki on kavereita edelleen! Toivottavasti saataisiin myös muiden matkalla olleiden näkemyksiä tänne! Omalla kohdallani näen suurimmaksi vaikeudeksi saada järjestettyä riittävästi aikaa tuollaiseen matkaan. Saatikka saada järjestettyä aikaa riittävästi neljälle hengelle samaan aikaan. Mutta Prusak sanoi joskus osuvasti "Lähde nyt! Ei aikaa ole koskaan sen enempää!"

Mitä tulee veneen tiivistämiseen, ei siinä mielestäni ole mitään järkeä. Valtameriveneet ovat valtamerille ja saaristoveneet saaristoon. H on sopiva välimuoto Itämerelle.
Erkka
Ylläpitäjä
Posts: 570
Joined: Sat 10.3.2007 03.01
Location: Espoo / Suomenoja
Contact:

Post by Erkka »

Mainio juttu rtervolta kyllä, eikä varmaankaan ihan tavanomainen reissu h-veneellä.
Itse en ole h-veneellä käynyt Ahvenanmaata kauempana, mutta muilla veneillä olen ympäri Itämerta purjehtinut.
Oma näkemys on kutakuinkin sellainen, että normaaleissa oloissa h-veneellä selviää Itämerellä oikein hyvin ilman erikoisempia varusteluja, ja pahassa kelissä tilanne voi muuttua hankalaksi isommallakin veneellä.
Toisin sanoen olen siis kokenut oloni yhtä paljon tai vähän turvalliseksi riippumatta veneen koosta (8-15metriä)

Ehkä ennemminkin kuin veneen rakenteiden paranteluun niin panostaisin henk.koht turvavarusteisiin (pelastautumispuku, raketteja, epirb jne) ja jopa pelastuslauttaan.

Mutta ennenkaikkea pitää olla riittävän pitkä loma että on aikaa odotella huonon sään sattuessa.

Kysymykseen perän osastoimisesta väliseinillä: Jos laminoimaan haluaa ryhtyä niin paino tuskin on ongelma. Eiköhän neliömetri 5mm paksua lujitemuovilevyä paina noin 10kg, eikä perään varmaankaan kahta neliötä enempää tarvi, luulisin.
Erkka
erkka (at) h-vene piste net
pjs
Posts: 7
Joined: Tue 1.12.2009 12.17

Re: Kysely ; Kuinka pitkiä matkapurjehduksia h-veneellä?

Post by pjs »

Viime kesänä tuli käytyä Tukholmassa. Reitti seuraavanlainen;

Turku-Maarianhamiina itä (yötä vasten n. 10h)
Maarianhamina itä-Furusund
Furusund-Tukholma
Tukholma-Furusund
Furusund-Maarianhamina itä
Maarianhamina itä-Muun merikarhusaari kihdin jälkeen
Muuan merikarhusaari kihdin jälkeen-Turku

Virossa on käyty muutaman kerran, jotakin tämäntapaista

Turku-Hanko
Hanko-Lehtma
Lehtma-Haapsalu
Haapsalu-Hanko
Hanko-Kasnäs
Kasnäs-Turku

Sekä Helsingissä

Turku-Hanko
Hanko-Helsinki
Helsinki-Turku

Legit ovat pitkiä, mutta aika on ollut aina kortilla ja Turun pääty on käyty / tulee käytyä läpi joka kesä viikonloppuisinkin.

Paras reissu ehkä 2004 Viroon kelien puolesta, ja Hanko-Lehtma väli ilman karttaa (iso väärinkäsitys, tai oikeastaan lähinnä Lehtman pään kartta puuttui)

Viime kesän Tukholman reissu oli myös ässä. Pienenä miinuksenä hillitön sumu ennen Tjärveniä ruotsin päässä, kun samaan aikaan ruotsinlaivat pukkasivat kapeahkoon väliin. Nöyrryimme ajamaan tutkallisen Bavarian vanavedessä.
Pauli
Posts: 18
Joined: Sun 18.5.2008 19.51
Location: Helsinki

Re: Kysely ; Kuinka pitkiä matkapurjehduksia h-veneellä?

Post by Pauli »

Me oltiin viime kesänä kuuden viikon reissu Helsingistä Vaasan kautta Höga Kustenille ja Ruotsin puolta takaisin Ahvenanmaalle ja edelleen Helsinkiin. Miehistö vaihtui useampaan kertaan itseäni lukuunottamatta. Höga Kusten oli kieltämättä ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Samoin Suomen puolen merenkurkku oli todella nättiä, tosin navigoinnin suhteen haastavaa helppoon Ruotsin korkeaan rannikkoon verrattuna. Tylsin pätkä oli odotetusti Porista Vaasan saaristoon. Monta päivää isoa myötäaaltoa putkeen saa helposti miettimään onko liikkeellä oikealla pelillä kun siellä ei varsinaisesti ole saariston suojaa minne paeta jos keli käy ikäväksi.
Jos joku tarvitsee Pohjoisen Ruotsin karttoja ne joutavat mahdollisesti lainaan. PIdemmät retket saavat odottaa kunhan uusi pikkugasti kasvaa hieman. Täytyy olla tyytyväinen jos ensi kesänä pääsee Tammisaareen asti :)
Post Reply