Perämoottori

[Ahokani]

Moro.

Olen ostamassa moottoria ensimmäiseen H-veneeseeni. Mikä on max. paino moottorille? Saisin hyvän, vähän ajetun Evinruden 6hp (32kg) edullisesti. Onko 32kg liian painava H-veneelle? Keulassa on jo akku vastapainona ja tarkoitus olisi sijoittaa keulaan mukana kulkevat varusteet vastapainoksi moottorille.

[306]

Moro.

Olen ostamassa moottoria ensimmäiseen H-veneeseeni. Mikä on max. paino moottorille? Saisin hyvän, vähän ajetun Evinruden 6hp (32kg) edullisesti. Onko 32kg liian painava H-veneelle? Keulassa on jo akku vastapainona ja tarkoitus olisi sijoittaa keulaan mukana kulkevat varusteet vastapainoksi moottorille.

Ohoh, 32kg on aika raju. Itse vetäisin rajan noin 25kg:aan. Oma koneeni on 23kg ja on siinäkin kiskomista vedestä ylös. Nyt keulilla on kaksi akkua joten vene alkaa taas uida suht suorassa..

Tuolla muissa aiheen keskusteluissa taisi välähtää Tohatsun kone jota katselin pari vuotta sitten. Hepoja ei ollut kun nimeksi mutta nelitahdin paino taisi olla luokkaa alle 20kg ja hintaa muistaakseni 800-1000€. Jos uusi kone pitäisi hommata katsoisin varmaan sitä. Toki uusia malleja on voinut tulla muillekin.

Käytetyistä kova sana on kevyt 2-tahtinen jos jostain löydät, niitähän ei EU-säädösten mukaan enää saisi myydä uutena. Luulen, että semmosilla pääsee jopa 15kg:n tuntumaan mutta kulutusta, pärinää ja savua tietty on enemmän etenkin jos kone kaipaa huoltoa. Uusimmissa 2-tahdeissa tosin on todella sivistynyt tunnelma eivätkä häpeä ominaisuuksiltaan 4-tahtisille.

Uudemmissa koneissa on latureitakin, mutta itse katsoisin ne enemmän boonuksena tulevaksi hätävaraksi kun perusmukavuudeksi. Tämä siksi, että käytän konetta tyypillisesti alle puoli tuntia päivässä eikä siinä ajassa oikein akkuja ehdi latailemaan. Siksi en pidä sitä varsinaisesti tarpeellisena. Mikäli koneajoa on jatkuvasti vesistön muodoista tai omista taipumuksista johtuen, voi semmoinen toki olla ihan hyväkin ominaisuus. Laturi vaatii toki osansa koneen tehoista joten niitä löytää helpommin pykälää isommista ja raskaammista koneista.

Muut varmaan osaa kertoa lisää, tässä omia aivoituksiani.

[Ahokani]

Kiitos vastauksesta. Ajattelin aivan samaa 25kg max.painona, mutta piti vielä varmistaa ennen kuin ostan moottoria. Tarjous moottorista on vaan niin hyvä, että se sai miettimään kannataako hankkia sitä vai ei. Täytyy siis palata uusien moottoreiden pariin.

[Lauri]

32kg on kyllä paljon. Painon lisäksi pitää muistaa katsoa että kone on pitkärikinen, useimmat tämän kokoluokan koneet eivät ole.

Vaihtoehdot on kattavasti käsitelty jo aikaisemmin, joten en ala käymään niitä uudestaan läpi. Lue tämä vanha ketju aiheesta: hfoorumi/viewtopic.php?f=1&t=203&p=4582

Uuden koneen jos meinaat ostaa, niin paras aika sellaiselle kaupalle onkin ihan kohta: Venemessut alkavat. Kuten taisin tuolla jo aikaisemmin kertoa, niin ostamalla messuilla näytteillä olevan koneen voi saada varsin hyvän kaupan aikaiseksi, kun kauppiaan ei tarvitse raahata kaikkea takaisin maakuntaan viimeisen päivän lopuksi.

[Ahokani]

Nyt kun on päästy moottoreissa oikeille jäljille, niin kertokaas mielipiteitä telineestä joka veneessäni on. Minulla on myös perinteinen teline, mutta edellinen omistaja oli vaihtanut sen syystä tai toisesta kuvan mukaiseen. Mietin tuossa galleria kuvia selatessani, että tuossa telineessa taitaa kone jäädä aika 'ulos' ja näin käyttö voi olla hankalampaa, verrattuna h-veneen omaan telineeseen.

[Lauri]

Nyt kun on päästy moottoreissa oikeille jäljille, niin kertokaas mielipiteitä telineestä joka veneessäni on. Minulla on myös perinteinen teline, mutta edellinen omistaja oli vaihtanut sen syystä tai toisesta kuvan mukaiseen. Mietin tuossa galleria kuvia selatessani, että tuossa telineessa taitaa kone jäädä aika 'ulos' ja näin käyttö voi olla hankalampaa, verrattuna h-veneen omaan telineeseen.

Moottori jää tuossa ulommaksi kuin H-veneen omassa telineessä. Siitä on ainakin kaksi haittaa: Ensinnäkin paino on kauempana takana, jolloin moottorin takapäätä alas painava momentti on tietysti suurempi. Erityisesti moottorin ollessa nostettuna ylös: "Kelkkatelineessä" moottori tulee noustessaan eteenpäin takakannelle, mutta tuossahan se nousee pelkästään ylös.

Toinen haitta on sen moottorin käyttäminen kaukana perän takana. Menee hankalaksi, erityisesti kiintotankilla varustetun moottorin tankkaaminen on sitä ikävämpää mitä kauempana perän takana tankin korkki on. Huom. toisissa moottoreissa korkki on takareulalla ja toisissa etureunalla. Jos tankin korkki on veneen takimmainen osa, niin tuon telineen kanssa tarvinnee kiipeilyvaljaat kun tankkaat sitä. Haitan voi tietysti eliminoida hankkimalla moottorin, johon saa ulkoisen tankin. Ihan pienimmissä ja halvimmissa malleissa sellaiselle ei ole liitintä.

Ainoa mahdollinen hyöty jonka keksin tuosta telineestä on se, että ehkä sitä saa säädettyä alemmaksi kuin H:n omaa telinettä? Silloin lyhytrikinen kone voisi riittää veteen asti. Ei tosin voi käyttää kuin täysin tyynellä, aallokossahan se kone sukeltaisi, kun keula nousee aallolle. Sitten oppii joko tyhjentämään merivedet koneesta tosi nopeasti tai liikkumaan pelkästään purjeilla

Lienee arvattavissa, että minä kyllä vaihtaisin sen alkuperäisen telineen takaisin veneeseen.

Näyttää siltä, että kuvassa vesirajan koristeraita olisi aika lähellä peräsintä. Tosin kuvakulma ei ole siltä osin ihan paras mahdollinen, joten saatan erehtyä, mutta kannattaa tarkistaa nyt kun puhutaan moottoreista ja niiden painon haittavaikutuksista:

80-luvulla valmistajat alkoivat maalata sitä koristeraitaa alemmaksi, siten että se kuvaa lähinnä täysin minimipainoisen veneen kellumiskohtaa. Ehkä se saa veneen näyttämään kevyemmältä, mutta oikeastihan vesilinjaviivan paikka ei venettä muuta. Vanhemmissa veneissä vesilinja on maalattu korkeammalle. H-vene jossa on moottori takana ei ole minimipainoinen ja moottori painaa perää alas; seuraa tietysti että se koristeraita onkin vesirajan alapuolella eikä yläpuollla.

Ongelmia syntyy siitä, että useimmiten pohjaa suojaavat maalit maalataan tuon koristeraidan mukaan. Aika monelle tuollaiselle uudemmalle veneelle onkin käynyt ikävästi, kun ovat siirtyneet kisakäytöstä retkiveneiksi. Jos epoksiprimereita ei ole siinä vaiheessa maalattu ylemmälle tasolle (ts. alkuperäinen raita saa jäädä primerien alle), niin perään vesilinjaan on alkanut ilmestyä rakkuloita. Eli ns. lasikuituruttoa. Eikä kyseessä ole mikään urbaani legenda, useammassa kuin yhdessä H:ssa olen sitä nähnyt juuri em. syystä em. paikassa. Sekin ongelma on kyllä korjattavissa, mutta paljon helpompi olisi tietysti ennaltaehkäisy tässäkin asiassa.

Kannattaakin verrata tuota vesilinjan paikkaa eri veneyksilöiden välillä.

(en ole täysin varma siitä milloin se koristeraita lähti siirtymään alaspäin, mutta esim. -79 mallisessa veneessäni se alkuperäinen raita oli jo jonkun aikaisemman omistajan toimesta maalattu primerien alle. Sieltä se löytyi kun uusin pohjan maalaukset. Minkä ikäinen vene Minea on?)

[Ahokani]

Vene on arvatenkin 74-75, tarkkaa vuosilukua ei ole tiedossa. Iskeekö lasikuiturutto yhdessä kesässä? Edellinen omistaja ilmeisesti purjehti veneellä yksin, kevyellä kuormalla. Nyt veneellä tulee liikkumaan 2-4 henkilöä romuineen, joten varmasti vene ui syvemmällä kuin aikaisemmin. Pohjan kunnostus on edessä, edellinen omistaja ei sitä tehnyt viiden omistusvuotensa aikana, eikä hänellä ollut tietoa koska pohja olisi tehty. Jos veneen vesirajan koristemaalaus jää pinnan alle, eikö siihen voi laittaa sitä pohjansuoja maalia päälle, yhdeksi kesäksi?

[Lauri]

Vene on arvatenkin 74-75, tarkkaa vuosilukua ei ole tiedossa. Iskeekö lasikuiturutto yhdessä kesässä?

Tuskin tulee vuodessa, jos ei ole tähän mennessä tulut. Eikä se iske kaikkiin veneisiin ikinä. On tiedossa tapauksia, joissa ei ole ollut minkäänlaista tautia vaikka ei ole ikinä ollut mitään epokseja pohjassa. Asiasta ei kannata ottaa stressiä, onpahan vain juttu joka pitää tiedostaa. Vuosimalliarvauksen perusteella uskoisin, että se koristeraita on retkeilyn kannalta ihan ok paikassa.

Yleisen käsityksen mukaan osmoosin esiintymistodennäköisyyteen vaikuttaisi mm. se miten hyvin hartsin sekoittaminen on onnistunut. Eli valmistusprosessin laatu. Joku relaatio siinä onkin, mutta edes kaikkein laadukkaimmilta veistämöiltä peräisin olevat veneet eivät ole olleet suojassa. Tiedetään vain, että laadukkaampina pidettyjen valmistajien tuotteissa sitä on vähemmän.

Tiedätkö veneen purjenumeron? Se kertoo myös aika hyvin valmistusajan.

Edellinen omistaja ilmeisesti purjehti veneellä yksin, kevyellä kuormalla. Nyt veneellä tulee liikkumaan 2-4 henkilöä romuineen, joten varmasti vene ui syvemmällä kuin aikaisemmin.

Ei varmasti aiheuta ongelmia. Suurimmaksi osaksi ne ihmiset ovat kesällä jossakin muualla kuin painona siellä veneessä, joten päähuomion voi kiinnittää siihen missä asennossa vene kelluu laiturissa ollessaan. Ja siihen on aika helppo vaikuttaa siirtämällä tavaraa veneen sisällä, kaikkea ei ole pakko jättää perälokeroon kun veneen jättää laituriin viikoksi.

Suurempi kuorma takana aiheuttaa sitten sitä, että purjehdittaessa ja veneen kallistuessa vettä saattaa tulla hieman istumalaatikon tyhjennysputkesta istumalaatikon puolelle, mutta se ei ole vika vaan ominaisuus. Samaa tapahtuu, jos satamassa kutsut kaikki kaverit iltaa istumaan sinne veneen peräpuolelle. Suunnittelija on vain optimoinut istumalaatikon korkeuden vesilinjaan nähden.

Pohjan kunnostus on edessä, edellinen omistaja ei sitä tehnyt viiden omistusvuotensa aikana, eikä hänellä ollut tietoa koska pohja olisi tehty. Jos veneen vesirajan koristemaalaus jää pinnan alle, eikö siihen voi laittaa sitä pohjansuoja maalia päälle, yhdeksi kesäksi?

Voi tietysti laittaa, mutta tuskin kannattaa. "pohjansuojamaalia" on kahta tyyppiä, alle tuleva epoksiprimeri estää veden menemisen läpi ja päälle tuleva antifouling pitää kasvillisuuden poissa. Ei niistä kannata alkaa vain toista siihen levittelemään ja epoksiprimerien kanssa työskentely on sen verran työlästä, että kannattaa tehdä koko pohja kerralla sitten kun aloittaa (enimmäkseen siksi, että maalia pitää laittaa useampi kerros määrätyin aikavälein, joten koko maalausoperaatioon menee helposti viikko)

Ei se maalien vaihto myöskään ole operaatio, joka pitäisi tehdä määrävälein. Tehdään yleensä kun myrkkymaaleja on kertynyt niin paksu kerros että pinta on muuttunut epätasaiseksi. Aikaa saattaa kulua ennemmin 15 kuin 5 vuotta siinä välissä.

Vahaa kyljet hyvin, niin eiköhän se riitä ensi kesäksi. Voi sitten kesän mittaan katsella, jos maaliremontti joskus tulee ja jos siinä pitäisi vesilinjan paikalle tehdä jotakin...

Suosittelisin, että käytät sitä venettä yhden kesän ennen kuin aloitat suurempia remontteja. Yleensä asioiden tärkeysjärjestys muuttuu kun käyttökokemusta kertyy. Ainakin meillä on aina käynyt niin. Olen pitänyt listaa korjattavista kohteista lokikirjan viimeisillä sivuilla ja jokaisen veneen kanssa on lopullinen tärkeysjärjestys löytynyt vasta kun on tullut vähän käyttökokemusta (ml. tämä nykyinen H joka on siis toinen H-vene mitä minulla on ollut). Tietysti on eri asia, jos on jotakin välitöntä ja aivan ilmeistä tarvetta, kuten esimerkiksi tuo moottorin puute. H:n kanssa sekään ei kyllä ole absoluuttisen tarpeelinen edes retkiveneissä, ostin tämän nykyisen veneen ilman konetta ja mottorin sitten vasta seuraavalle veneilykaudelle.