H-veneeseen Vhf
Moderator: Kristian
H-veneeseen Vhf
Onko kuin monella veneessä vhf? itse ajattelin hankkia ja käydä kurssit sitä varten, mutta kiinostais tietää millaisia anteneita on käytetty h-veneissä
VHF
Laitoin reilu vuosi sitten Navmanin kiinteän DSC-VHF:n ja Glomexin antennin peräkannelle (Glomex RA106 pb6-135). Antennikaapelin asennus antenniin oli haasteellinen (ja ohjeet huonot), mutta mittarin ja kokeneemman kaverin avustuksella vikapaikka löydettiin ja saatiin korjattua.
Ainakin Turku-radion tiedotteet kuuluvat merelläkin paikoissa missä kännykkäverkkoa ei ole, mutta en ole tehnyt testiä että mikä on kantavuus todellisuudessa ja onko iso ero käsikapulaan verrattuna. Aika vähän tuntuu nykyaikana radioliikennettä olevan.
Ainakin Turku-radion tiedotteet kuuluvat merelläkin paikoissa missä kännykkäverkkoa ei ole, mutta en ole tehnyt testiä että mikä on kantavuus todellisuudessa ja onko iso ero käsikapulaan verrattuna. Aika vähän tuntuu nykyaikana radioliikennettä olevan.
Kyllähän se kantavuus mastosta kasvaa merkittävästi. Samalla kun kaapeleita vetää, niin sitähän kannattaisi varmaan harkita tuulimittarin ja kulkuvalojen kaapeleiden hankkimista ja niputtamista yhteen (jos kaikki mahtuu sinne mastoon).
Itse olin laiska ja kuvittelin, että tuolla kansiasennuksellakin saisi riittävän kantavuuden. Olisi kiva testata, että paljonko kantavuus todellisuudessa on.
Itse olin laiska ja kuvittelin, että tuolla kansiasennuksellakin saisi riittävän kantavuuden. Olisi kiva testata, että paljonko kantavuus todellisuudessa on.
Meillä on mastossa 1/8-antenni, ja sen lisäksi kädessä pidettävä hätäantenni.
En tiedä onko ongelma liian lyhyessä antennissa, siinä että se on liian lähellä mastoa vai juotoksissa, mutta huonosti kuuluu. Turkuradion lähetykset ovat jotakuinkin ainoita, mitä mastossa olevalla antennilla voi kuunnella. Toisaalta, samantyyppistä ongelmaa on käsiantennillakin.
Tarkoitus on ollut vaihtaa antenni pidempään, kunhan sopiva halpa antenni kävelee vastaan.
En tiedä onko ongelma liian lyhyessä antennissa, siinä että se on liian lähellä mastoa vai juotoksissa, mutta huonosti kuuluu. Turkuradion lähetykset ovat jotakuinkin ainoita, mitä mastossa olevalla antennilla voi kuunnella. Toisaalta, samantyyppistä ongelmaa on käsiantennillakin.
Tarkoitus on ollut vaihtaa antenni pidempään, kunhan sopiva halpa antenni kävelee vastaan.
Antennin paikan lisäksi antennikaapelin laadulla on suuri merkitys: Maston huippuun vedettäessä kaapelia tarvitaan tyypillisesti ainakin kaksi kertaa enemmän kuin kaapelin vetämisessä esim. veneen peräkaiteeseen, mitä H:ssa ei tietenkään ole, mutta nyt täytyy virkistellä vanhoja muistikuvia - meillä oli FE silloin kun viimeksi olen vetänyt vhf-kaapelia veneestä ulos.
Jonkinlaisena nyrkkinääntönä taisi olla, että "ohuessa" antennikaapelissa (rg58, vastaa paksuudeltaan tyypillistä tv-antennikaapelia) häviöt syövät puolet tehosta matkalla maston huippuun. Tavallisessa "paksussa" koaksiaalikaapelissa (rg213? sellainen yli 10mm paksua kuitenkin, jota ei voi edes taivuttaa kovin tiukalle kaarelle) häviöt ovat n. puolet pienempiä. Nykyään on tietääkseni myös saatavilla erittäin pienihäviöisiä kaapeleita. Lienevät sitten vastaavasti kalliimpia.
Ts. jos antennin vetää maston huippuun soveltumattomalla kaapelilla, niin ei saavuteta oikein mitään muuta kuin että vaikeutetaan matalien siltojen ja sähköjohtojen alitusta entuudestaan.
Jonkinlaisena nyrkkinääntönä taisi olla, että "ohuessa" antennikaapelissa (rg58, vastaa paksuudeltaan tyypillistä tv-antennikaapelia) häviöt syövät puolet tehosta matkalla maston huippuun. Tavallisessa "paksussa" koaksiaalikaapelissa (rg213? sellainen yli 10mm paksua kuitenkin, jota ei voi edes taivuttaa kovin tiukalle kaarelle) häviöt ovat n. puolet pienempiä. Nykyään on tietääkseni myös saatavilla erittäin pienihäviöisiä kaapeleita. Lienevät sitten vastaavasti kalliimpia.
Ts. jos antennin vetää maston huippuun soveltumattomalla kaapelilla, niin ei saavuteta oikein mitään muuta kuin että vaikeutetaan matalien siltojen ja sähköjohtojen alitusta entuudestaan.
Lassilassa on radioamatöörien liike, josta sai erittäin hyvää palvelua. Hekin painottivat kaapelin laatua. En muista mitä maksoi, mutta muistelen, ettei ollut mikään merkittävä kustannus.
Minua varoiteltiin myös, että kaapeli kannattaisi laittaa maston sisällä sähköputkeen - sellaiseen muoviseen taipuisaan suojaputkeen, jotteivät nostimet hiertäisi sitä hajalle. En tiedä onko perää, me ei laitettu.
Minua varoiteltiin myös, että kaapeli kannattaisi laittaa maston sisällä sähköputkeen - sellaiseen muoviseen taipuisaan suojaputkeen, jotteivät nostimet hiertäisi sitä hajalle. En tiedä onko perää, me ei laitettu.
Kyllä tuossa sähköputkijutussa on perää. Varsinkin jos nostimet on vaijeria, niin huonolla tuurilla ne sahaavat väliin jäävän piuhan nopeastikin rikki. Lisäksi yksi hyvä puoli selaisesta putkesta on, että se estää sähköjohdoista aiheutuvan kolinan maston sisällä. H:ssa, jossa masto on voimakkaassa takanojassa, ei tuo ehkä ole niin suuri ongelma kuin veneissä joissa masto on aivan pystyssä: Pahimmillaan löysänä maston sisällä roikkuva kaapeli saa maston kilahtelemaan kirkonkelloja muistuttavalla äänellä. Yritä siinä sitten nukkua.
Em. akustisista syistä johtuen olen yhden maston putkittanut. Se sähköputki kannattaa sahata hieman pitemmäksi kuin mitä masto on, jolloin se pakotetaan maston toppi- ja alahelojen väliin mutkittelemaan maston sisällä. Ei pääse liikkumaan => ei kolise. Mitään liimoja tms. ei siis tarvita putken kiinnittämiseen.
Em. akustisista syistä johtuen olen yhden maston putkittanut. Se sähköputki kannattaa sahata hieman pitemmäksi kuin mitä masto on, jolloin se pakotetaan maston toppi- ja alahelojen väliin mutkittelemaan maston sisällä. Ei pääse liikkumaan => ei kolise. Mitään liimoja tms. ei siis tarvita putken kiinnittämiseen.
Jos antennin asentaa mastoon, niin kuinka olette ratkaiseet kaapelin vedon? Jos ajatellaan häviöiden kannalta tilannetta ja pyritään minimoimaan ne, pitää kaappelin olla pienihäviöistä tyyppiä eikä siinä saisi olla yhtään turhaa liitosta. Toisaalta kaapelia ei viitsisi joka kerta reitittää erikseen maston kaatamisen ja noston yhteydessä, eli maston juureen ainakin pitäisi laittaa liitos josta kaapelin saa katkaistua.
Onko tästä enempää kokemuksia?
Liitinkysymys tulee eteen myös mikäli mastoon asentelee valoja ja muuta elektroniikkaa... mutta niissä tuo liitinhomma on varmaan hiukan helpompi ratkaista.
Onko tästä enempää kokemuksia?
Liitinkysymys tulee eteen myös mikäli mastoon asentelee valoja ja muuta elektroniikkaa... mutta niissä tuo liitinhomma on varmaan hiukan helpompi ratkaista.
Timo
Maston juurelle ei välttämättä tarvitse laittaa liitosta. Johdot voi viedä sisälle myös joutsenkaulaksi muotoillun putken kautta (kts. www.maritim.fi -> luettelo -> sivu 226 oikealla alhaalla). Jos nyt pitäisi ihan uusia johtoja mastoon asennella, niin laittaisin tuon tyyppisen joutsenkaulasysteemin (tosin tuo maritimin malli vaikuttaa vähän isolta H-veneeseen). Liitokset on kuitenkin parhaiten suojassa silloin kun ne eivät ole kannella ollenkaan.
Minulle on kertynyt kokemusta useista erilaisista liittimistä joiden pitäisi olla tiiviitä ja venekäyttöön sopivia. Mutta yhtään sellaista mallia, joka oikeasti pitäisi vettä ja kestäisi kunnolla pitempään (esim. yli 5 vuotta) venekäytössä kannella ei ole tullut vastaan. Jos nyt liittimiä on pakko käyttää, niin vinkkinä voi sanoa, että elektroniikkakaupasta ostetut liittimet ovat tyypillisesti ainakin 50% halvempia kuin venekaupan tuotteet ja helposti kestävät 100% pitempäänkin. Esim. elfan valikoimasta luulisi löytyvän sopivia liittimiä.
Minulle on kertynyt kokemusta useista erilaisista liittimistä joiden pitäisi olla tiiviitä ja venekäyttöön sopivia. Mutta yhtään sellaista mallia, joka oikeasti pitäisi vettä ja kestäisi kunnolla pitempään (esim. yli 5 vuotta) venekäytössä kannella ei ole tullut vastaan. Jos nyt liittimiä on pakko käyttää, niin vinkkinä voi sanoa, että elektroniikkakaupasta ostetut liittimet ovat tyypillisesti ainakin 50% halvempia kuin venekaupan tuotteet ja helposti kestävät 100% pitempäänkin. Esim. elfan valikoimasta luulisi löytyvän sopivia liittimiä.
Tuollaisen joutsenenkaulanhan voi valmistaa itsekin varsin näppärästi. Pitääpä mitata minkä paksuista putkea pitää käyttää jotta saa sopimaan saman putken läpi muutaman kaapelin ja VHF:n liittimen. Putkeen mutka ja juureen happopellistä pieni kaulus josta sen saa tiivistettyä ja kiinnitettyä kanteen maston taakse. ... en tullut ajatelleeksi noin yksinkertaista ratkaisua. Aiemmin on kokemusta kiinteistä kaapeliasennuksista veneen kannen läpi ja sellaisen läpi kaapeleita ei viitsi kovin usein tunkea.
Liittimet kannella ovat aina ongelma. Lähinnä sähköjen ja muun elektroniikan osalta tulivat mieleen MIL liittimet... mutta hanhenkaulan käyttö poistaa niiden tarpeen kokonaan.
Liittimet kannella ovat aina ongelma. Lähinnä sähköjen ja muun elektroniikan osalta tulivat mieleen MIL liittimet... mutta hanhenkaulan käyttö poistaa niiden tarpeen kokonaan.
Timo
Aivan, ei sellaista ole vaikeaa tehdä itse. Eikä putken tarvitse olla kovinkaan paksu, jos ensimmäisenä työnnetään läpi se vhf:n liitin ja sitten perässä ne sähköjohdot, joiden liittäminen voi ihan hyvin perustua ruuvattaviin liitoksiin (siis jokainen johdin ruuvataan erikseen kiinni => ei paksua liitintä ollenkaan).
Suurin ongelma sen putken tekemisessä on varmaankin sen mutkan löytäminen. Mielellään sellaisen voisi hommata valmiina, koska sopivan kokoisten taivutustyökalujen hinta on aika kova eikä niillä useinkaan saa kovin pienellä säteellä olevia mutkia tehtyä...vai löytyisikö tämän foorumin kautta joku jolla on kaikki taivutusvehkeet jo olemassa, kun kerran viiluprässikin on jo paikallistettu
Suurin ongelma sen putken tekemisessä on varmaankin sen mutkan löytäminen. Mielellään sellaisen voisi hommata valmiina, koska sopivan kokoisten taivutustyökalujen hinta on aika kova eikä niillä useinkaan saa kovin pienellä säteellä olevia mutkia tehtyä...vai löytyisikö tämän foorumin kautta joku jolla on kaikki taivutusvehkeet jo olemassa, kun kerran viiluprässikin on jo paikallistettu
Ensimmäiseksi pitää penkoa omat romulaatikot, jotain vanhaa 25mm kaideputkea mutkineen on nurkissa, mutta jos ei jöydy niin Tattarisuolla on Ari Tuote josta saa raaka-ainetta = suoraa putkea ja sekä valmiita mutkia. Ainakin 90 asteisia on ollut hyllyssä. Omassa tallissa löytyy Tig jolla systeemin saa kasattua... Pitää vain olla tarkkana ettei putkeen tule pahoja purseita sisäpintaan. Muuten voi olla vaikea pujottaa VHF:n liitintä läpi 
Timo
Pieni lisäys tuohon rakenteeseen: Köysillä on tapana löytää kaikki ulokkeet joihin voi tarttua. Sen puolesta siinä maritimin kuvassa esitetty malli on huono. Siihen kannattaakin lisätä jotakin joka estää köyden pääsemisen "koukun" alle. Esimerkiksi jostakin n.4mm langasta voisi tehdä "häkin" ympärille. Toinen vaihtoehto olisi tehdä koko hela varsin matalana "boksina" rosteripellistä, tigillä senkin kasaaminen onnistuu hyvin. Sattuisiko myös kanttikone löytymään tallistasi?
Ei löydy vielä kanttikonetta kalustosta... on joskus kyllä käynyt mielessä. Oikeassa olet noiden köysien sotkeutumisen kanssa. Toisaalta rakenteen pitää olla sellainen ettei mahdollisesti kannelle tuleva vesi pääse kovin helpolla nousemaan läpiviennin kauluksen yli. Peltiä sopivasti taivuttamalla olisi tietty mahdollista tehdä väpivientiin mahdollisesti nousevan veden pysäyttävä kaulus, jolloin itse läpiviennin voisi pitää hyvinkin matalana.
Entäpä paras asennuspaikka? Maston etupuolella ei oikein ole tilaa, ja silloin siihen jää kiinni helpolla fokan skuutti. Takanakin on ahdasta... entäpä sivuilla?
Entäpä paras asennuspaikka? Maston etupuolella ei oikein ole tilaa, ja silloin siihen jää kiinni helpolla fokan skuutti. Takanakin on ahdasta... entäpä sivuilla?
Timo
Periaatteessa varmaan näin, mutta varmuudella ei voi sanoa. Pelkkä liitin ei takaa sitä että laitteet toimivat yhteen. Pitää selvittää millä standardilla VHF kommunikoi tuon PS/2 portin kautta. Vastaavat seikat pitää selvittää GPS:n osalta.Linksu wrote:Millainen anteeni ois paras mastoon? minulla on hommattuna midland vhf dsc ominaisuudellla ja siinä on gps liitäntä ps/2 naaras liitännällä. toimiikohan noi gps mokkulat jossa on ps/2 liitäntä niin tuossa?
Yleensä merielektroniikassa käytetään NMEA 0183 standardia tai uudemmissa laitteissa NMEA2000 standardia. NMEA 0183 liikenne on oletuksena RS422 mukaista sarjaliikenettä ja PS/2 liitin viittaa RS232 standardin mukaiseen sarjaliikenteeseen. RS232 porttiin voi syöttää NMEA 0183 standardin mukaista dataa, mutta riippuen RS232 portin toteutuksesta se joko toimii tai ei toimi. Eli GPS:n osalta pitää varmistaa että sen tuottama data on RS232 standardin mukaista NMEA 0183 liikennettä. Edelleen VHF:n osalta pitää varmistaa että se osaa lukea RS232 standardin mukaista NMEA 0183 liikennettä. Lisäksi pitää varmistaa että likkennöintinopeus (baud rate) on molemmissa sama. NMEA 0183:ssa oletus on 4800 bps. ... NMEA2000 on väylämuotoista liikennettä, jonka standardissa on erikseen määritellyt liittimet ja verkon virransyöttö, joten niitä ei tässä yhteydessä ole kyse.
VHF antennin osalta taasen on tilanne niin, että 1/2 aallon antennin säteilykehä on pyöreämpi kuin 1/1 aallon antennin. Näin ollen tyynessä, antennin ollessa paikallaan 1/1 antennin kuuluvuus on parempi, mutta aallokossa ja tuulella saattaa tulle eteen tilanne jossa 1/1 antennin säteilyn voimakkain suunta on kohti taivasta jolloin paremmasta tehosta ei ole mitään hyötyä. Tällöin lyhyempi 1/2 aallon antenni voi toimia jopa varmemmin kuin mainittu pidempi 1/1 aallon antenni.
Timo
Juuri noiden tilakysymysten takia ajatukset kääntyivätkin sellaisen matalamman kaapelien läpivientiratkaisun puoleen. Maston takana tilaa on varsinkin korkussuuntaan vähän: vaikka nostimet yms. kaikki narut olisikin mastolla, niin kiki tarvitsee myös tilaa. Minulla kaikki narut tulevat istumalaatikosta säädettäväksi, joten niitä riittää..eli vapaata pinta-alaa ei ole juurikaan katolla mastosta taaksepäin.
Matalan läpiviennin mallia voi katsoa Wallaksen kansiasennettavista savutorvista. Niillä on ollut sama veden sisälle tulemisen estäminen ratkaistavana, vieläpä tavallaan korkeammalla motivaatiolla.
Kaikkein parasta olisi, jos katolta jostakin löytyisi paikka dorade-venttiileille tai edes yhdelle. Sitä parempaa ilmanvaihtomekanismia ei olekaan, mutta H:n katolta ei oikein millään löydy tilaa sellaisille.
---
Linksun antennikysymykseen yritin vastata jo eilen, mutta palvelimen tietotekniikkaongelmat tuhosivat vastauksen. Piti vain kirjoittaa, että minä laittaisin sinne mastonhuippuun korkeintaan vain kakkosantennin: Yksi niistä tilanteista joissa vhf:ää eniten tarvitaan on se kun masto on tullut alas, ja silloin mastossa olleen antennin tyypillä ei enää ole väliä ollenkaan. Ts. laita antenni mastoon vasta kun jossakin alhaalla on jo antenni ja olet huomannut, että se ei riitä kaikkeen mihin vhf:ää haluat käyttää. Mistä sellainen tarve sitten voisi tulla, sitä en osaa sanoa. Meillä oli aina antenni alhaalla eikä tarvetta vhf-antennille mastossa ilmaantunut.
Matalan läpiviennin mallia voi katsoa Wallaksen kansiasennettavista savutorvista. Niillä on ollut sama veden sisälle tulemisen estäminen ratkaistavana, vieläpä tavallaan korkeammalla motivaatiolla.
Kaikkein parasta olisi, jos katolta jostakin löytyisi paikka dorade-venttiileille tai edes yhdelle. Sitä parempaa ilmanvaihtomekanismia ei olekaan, mutta H:n katolta ei oikein millään löydy tilaa sellaisille.
---
Linksun antennikysymykseen yritin vastata jo eilen, mutta palvelimen tietotekniikkaongelmat tuhosivat vastauksen. Piti vain kirjoittaa, että minä laittaisin sinne mastonhuippuun korkeintaan vain kakkosantennin: Yksi niistä tilanteista joissa vhf:ää eniten tarvitaan on se kun masto on tullut alas, ja silloin mastossa olleen antennin tyypillä ei enää ole väliä ollenkaan. Ts. laita antenni mastoon vasta kun jossakin alhaalla on jo antenni ja olet huomannut, että se ei riitä kaikkeen mihin vhf:ää haluat käyttää. Mistä sellainen tarve sitten voisi tulla, sitä en osaa sanoa. Meillä oli aina antenni alhaalla eikä tarvetta vhf-antennille mastossa ilmaantunut.
Sitten semmonen peruskysymys johon Suomi24:llä saisi kilokaupalla törkyvastauksia.. Miten paljon, millä alueella ja mihin yleensä vhf:ää käytätte? Onko käyttö ihan tiedotusten yms. käyttöön vai enemmän kavereille huhuiluun?Lauri wrote:Ts. laita antenni mastoon vasta kun jossakin alhaalla on jo antenni ja olet huomannut, että se ei riitä kaikkeen mihin vhf:ää haluat käyttää. Mistä sellainen tarve sitten voisi tulla, sitä en osaa sanoa. Meillä oli aina antenni alhaalla eikä tarvetta vhf-antennille mastossa ilmaantunut.
Itse en ole juuri kännyverkkojen ulkopuolelle vielä eksynyt, tosin en ole juuri Aspötä avoimemmilla rannoilla ollut. Kesällä mahdollisesti Ahvenanmaan suunnalle menossa, mahtaako esim. siellä olla heikompi gsm-peitto johon pitäisi varautua?
Dorade-venttiili on tosiaan aika ilmestys H:n linjoissa, mahtaako niitä saada "siedettävän" eli n. 10cm korkuisina? Semmonen voisi vielä menetellä. Keulassa yleisesti oleva ruuvattava venttiili on varmaan saman toimintaperiaatteen mukainen, joskaan imua ei synny ihan yhtä tehokkaasti kun venttili on yhtä auki joka suuntaan. No, tämä on joka tapauksessa eri aiheen keskustelu.
306
Minulla ei siis ole vhf:ää H:ssa, vain noissa isommissa veneissä on ollut.Linksu wrote: ja mihin oletta h-ssa antennin laittanut?
Jos laittaisin H-veneeseen kiinteän vhf-puhelimen + antennin, niin laittaisin sen antennin peräkannelle. Todennäköisesti putken päähän, en sen takia että korkeudella olisi niin suurta merkitystä, vaan sen takia että jos joskus takakannella joku horjahtaa, niin ihminen ottaa yleensä vaistomaisesti kiinni ensimmäisestä mahdollisesta paikasta. Silloin tukevasti kiinnitetty putki on parempi kahva kuin vhf-antenni, antennin tyypistä riippumatta
Jos sen vhf-puhelimen ostaisin (mikä ei nykyisellään ole suunnitelmissa), niin ehkä etsisin käsikapulaa josta löytyy myös se dsc-hätänappi. En tiedä onko sellaista olemassakaan, kaikki näkemäni dsc-toiminnolla varustetut on olleet kiinteästi asennettavia. En tosin ole seurannut tämän alueen tarjontaa viime vuosina.
Etelärannikolla on yllättävän paljon paikkoja joissa kännykän kuuluvuus on heikko jos ei peräti olematon. Olen liikkunut lohen perässä vuosia ja poikkeuksetta kaikilla reissuilla ollaan jossain vaiheessa kännykän ulottumattomissa.
VHF on mielestäni nähtävä nimenomaan turvallisuusvarusteena sekä yhteydenpitovälineenä muiden veneiden ja laivojen välillä. Onnettomuustilanteissa VHF:llä tehdyn hätäkutsun kuulevat kaikki, kanavaa 16 päivystää meripelastus edelleen vaikka virallisesti on siirrytty jo DSC:n käyttöön. VHF jossa on mukana DSC toistaa DSC:llä tehtyä hätäkutsua automaattisesti kunnes joku kuittaa sen. Tällöin kuittaajan pitää ottaa välitön vastuu pelastustoimista. Kun meripalastuskeskus saa tiedon hätäsanomasta se määrää jonkun lähellä olevan aluksen pelastustöiden johtoon kunnes viranomaiset saapuvat paikalle. Edelleen VHF:llä tehdyssä hälytyksessä apu saattaa olla hyvinkin lähellä. Kännykällä tehdyssä hälytyksessä saatetaan joutua odottamaan kunnes meripelastus ehtii paikalle. Tällöin voi odottavan aika olla todella pitkä...
Jokainen tietää myös kuinka herkkiä nykyiset kännykät ovat. Toiminta saattaa lakata puhelimen pudotessa puhumattakaan kastumisesta. Jopa rankempi sade saattaa tehdä puhelimesta entisen.
Meri VHF on yleensä rakennettu kestämään huomattavasti rankempia olosuhteita, jolloin sen toimintaan voi luottaa silloin kun sitä eniten tarvitaan. Varsinkin käsikapulat ovat hyvin iskunkestäviä ja kestävät jopa upottamisen mereen toimintakyvyn siitä kärsimättä.
Käsikapulan ja kiinteän yhteyden välillä saattaa olla melkoinenkin ero kuuluvuudessa. Yleensä käsilaitteiden tehot ovat luokkaa 5W ja kiinteät laitteet 25W. Euroopan puolelta en ole löytänyt DSC:tä käsikapulasta, jenkeistä niitä kyllä löytyy, mutta eivät taida olla CE hyväksyttyjä malleja, joten niille ei sellaisenaan saa Suomessa meriradionumeroa. Radiolupaakaan niille ei täällä saa. Uusimmissa kiinteissä laitteissa alkaa olla mukana valmiina AIS, josta on hyötyä vilkkaiden laivaväylien lähellä liikkuville. Tällöin liitttämällä PC:n tai AIS näytön, saa selville yli 20m alusten liikkeet vaikka olisi sakeampikin sumu.
Hyvä yhdistelmä olisi veneessä kiinteä VHF ja taskuun käsikapula.
VHF on mielestäni nähtävä nimenomaan turvallisuusvarusteena sekä yhteydenpitovälineenä muiden veneiden ja laivojen välillä. Onnettomuustilanteissa VHF:llä tehdyn hätäkutsun kuulevat kaikki, kanavaa 16 päivystää meripelastus edelleen vaikka virallisesti on siirrytty jo DSC:n käyttöön. VHF jossa on mukana DSC toistaa DSC:llä tehtyä hätäkutsua automaattisesti kunnes joku kuittaa sen. Tällöin kuittaajan pitää ottaa välitön vastuu pelastustoimista. Kun meripalastuskeskus saa tiedon hätäsanomasta se määrää jonkun lähellä olevan aluksen pelastustöiden johtoon kunnes viranomaiset saapuvat paikalle. Edelleen VHF:llä tehdyssä hälytyksessä apu saattaa olla hyvinkin lähellä. Kännykällä tehdyssä hälytyksessä saatetaan joutua odottamaan kunnes meripelastus ehtii paikalle. Tällöin voi odottavan aika olla todella pitkä...
Jokainen tietää myös kuinka herkkiä nykyiset kännykät ovat. Toiminta saattaa lakata puhelimen pudotessa puhumattakaan kastumisesta. Jopa rankempi sade saattaa tehdä puhelimesta entisen.
Meri VHF on yleensä rakennettu kestämään huomattavasti rankempia olosuhteita, jolloin sen toimintaan voi luottaa silloin kun sitä eniten tarvitaan. Varsinkin käsikapulat ovat hyvin iskunkestäviä ja kestävät jopa upottamisen mereen toimintakyvyn siitä kärsimättä.
Käsikapulan ja kiinteän yhteyden välillä saattaa olla melkoinenkin ero kuuluvuudessa. Yleensä käsilaitteiden tehot ovat luokkaa 5W ja kiinteät laitteet 25W. Euroopan puolelta en ole löytänyt DSC:tä käsikapulasta, jenkeistä niitä kyllä löytyy, mutta eivät taida olla CE hyväksyttyjä malleja, joten niille ei sellaisenaan saa Suomessa meriradionumeroa. Radiolupaakaan niille ei täällä saa. Uusimmissa kiinteissä laitteissa alkaa olla mukana valmiina AIS, josta on hyötyä vilkkaiden laivaväylien lähellä liikkuville. Tällöin liitttämällä PC:n tai AIS näytön, saa selville yli 20m alusten liikkeet vaikka olisi sakeampikin sumu.
Hyvä yhdistelmä olisi veneessä kiinteä VHF ja taskuun käsikapula.
Timo