www.h-vene.net

FIN931 wrote:Venevakuutukset ovat voimassa myös purjehduskilpailuissa. Omalle veneen rikille tai purjeille aiheutuneissa vahingoissa omavakuutus on korkeampi kuin muutoin.

Aivan, tätä toki tarkoitin. Eli vakuutukset on toki voimassa mutta omia ropoja kuluu enempi.

Aiemminhan on ollut hankala nähdä mikä seilailija olis ollut harjoitteleva kilpavene mutta nyt tämän rekisterihässäkän takia ne veneet alkaa erottua. Tiedä sitten miten viranomaiset tarkkailevat harjoittelevia kisaveneitä ja jos veneestä löytyy viikon muonat niin onko se enää harjottelemassa vai retkeilyreissulla.. Homman tekee kummaksi se, että onhan toki esim. Tallinnan kisa jossa venessä pitää olla vähän mukavuuttakin joten minkähän ohjeen mukaan kelpo pamputtajat erottaa nämä veneet toisistaan.

Mutta juu, samat vakuutuksethan niissä on joten siihen toi rekisteröimättymyys tuskin vaikuttaa. Enemmän vaikuttaa katsastusluokka ja se, katsastetaanko venettä kaikkine katsasturojuineen vai pysyttäydytäänkö minimivarustuksessa ja maksetaan enempi sitten kun rysähtää. Pelimieskisailijat varmaan katsastaa veneen varusteineen ja heittää sitten rojut kellarikomeroon pois veneestä ajalehtimasta.

Katsastusluokallaan ei oo suoranaista tekemistä vakuutusten kanssa. Kilpaveneet katsastetaan 4- luokkaan, joka mahdollistaa purjehtimisen suojaisilla vesillä ja/tai valvotuissa olosuhteissa. Näin veneeseen ei tartte hankkia kilpapurjehduksen kannalta tarpeettomia releitä. (Tietenkin jos näin katsastetulla veneellä joutuisi ongelmiin viikkoloppupurjehduksella Tallinnaan, vois vakuutusyhtiö tai seuran katsastusmies esittää hankalia kysymyksiä)

Lokakuu lähestyy eikä malttaisi venettä nostaa ihan vielä silloin...

Rekisteritunnusmielessä yritän kilpailuttaa tarrafirmoja Helsingin alueella koska haluaisin teettää kustomitunnukset. Näin ollen monet virallisia lupaavat tarrafirmat eivät pysty välttämättä kilpailemaan ainakaan vakiotarjouksellaan. Toistaiseksi olen kuullut Fotolafkasta ja Ariportista ja vielä pitäisi ainakin toinen mokoma keksiä.

Onko tietoa tai tuntumaa?

Nimitarrat teetätin Länsiväylän Tarratalossa keväällä, http://www.tarratalo.fi/. Oli ihan toimiva palvelu, mm. säätivät siinä standardifonteista vähän sopivampia, joten oman rekisteritunnukseni ajattelin myös leikkauttaa siellä.

Mää tuun laittamaan iha takaylänurkkaan mahdollisimman vaalean harmaat numerot irtotarroina

Yksi syyhän rekisteröintiin oli varastettujen veneiden helpompi tunnistaminen. Näin Näsijärvellä purjehtivana tuo tuntuu kuitenkin hieman naurettavalta. Purjehtimalla sitä ei pysty opis viemään, ja kuljettamisessa maanteitse purjevene kääntää päitä joka paikassa, joten hölmöltä tuntuu..

306 wrote:Lokakuu lähestyy eikä malttaisi venettä nostaa ihan vielä silloin...

Rekisteritunnusmielessä yritän kilpailuttaa tarrafirmoja Helsingin alueella koska haluaisin teettää kustomitunnukset. Näin ollen monet virallisia lupaavat tarrafirmat eivät pysty välttämättä kilpailemaan ainakaan vakiotarjouksellaan. Toistaiseksi olen kuullut Fotolafkasta ja Ariportista ja vielä pitäisi ainakin toinen mokoma keksiä.

Onko tietoa tai tuntumaa?

Kiitoksia vinkeistä.

Kysyin tarjousta itse suunnittelemalleni pdf-tiedostolla olevalle rekisteritunnukselle jossa oli kahden rekisteritunnuksen lisäksi yksi veneen nimitarra ja paikkakuntateksti erillisellä värillään. Tässä suhteessa tilaukseni poikkesi tavallisista, n.20€ tarjouspaketeista. Tarrat piti saada myös asemointia helpottavaan kalvoon kiinnitettynä.

Seuraavat liikkeet (nettiosoitteet mukana jos joku haluaa tehdä samat tarjouskierrokset) vastasivat tiedusteluuni:

ariport(at)ariport.fi, asiakaspalvelu(at)venerekisterit.fi, isokirjain(at)isokirjain.fi, tarratalo(at)tarratalo.fi ja info(at)fotolafka.fi

Hinta oli lähes kautta linjan 50€ lähettyvillä lukuunottamatta yli neljänneksen kalliimpaa Ariportia. Erittäin suurta palvelualttiutta osoitti ilmeisesti kuopiolainen Isokirjain joten se on pakko mainita erikseen. Itse tilaus ilman postikuluja olisi ollut myös halvin tarjouksista.

Tilasin kuitenkin tarrat kotokulmiltani Helsingistä koska halusin varmistaa tarrojen värisävyt ym. mahdollisimman pikaisesti mikä onnistuikin tilausta tehdessäni. Itse rekisterin valmistaminen otti valitsemassani liikkeessä 2 päivää ja olen laatuun tyytyväinen, tosin itse kiinnitys odottaa vielä.

Joku täällä kirjoitteli, että pinta, johon tarra kiinnitetään tulisi olla kostea. Tiedä sitten oliko vitsi kyseessä, liikkeestä kun sain ohjeet kiinnittää kuivaan ja puhtaaseen pintaan. Kertokaapa niksit. Lisäksi rekisteritunnuksen tiellä olevat veneen nimitarrat pitäisi saada pois ilman amerriikantemppuja, mahtaako tässäkin olla asetoni paras myrkky?

306 wrote:Lisäksi rekisteritunnuksen tiellä olevat veneen nimitarrat pitäisi saada pois ilman amerriikantemppuja, mahtaako tässäkin olla asetoni paras myrkky?

Vanhat tarrat lähtee parhaiten kun niitä ensin vähän lämmittää. Ne on todennäköisesti aika kovaa tavaraa, kun ovat olleet siinä paikoillaan vuodesta -91, todennäköisesti lähtevät vain hyvin pieninä palasina jos yrität repiä lämmittämättä.

Hiustenkuivain on oikein sopiva laite lämmittämiseen, sen avulla saat tarran muoviosan irti. Liima sen sijaan päätyy kokemusten perusteella kolmeen paikkaan: Osa jää tarran muoviin, osa veneen kylkeen, mutta jotenkin mystisesti suurin osa tuntuu siirtyvän sormiin Veneen kylkeen jäävän osan puhdistamiseen se asetoni on ihan ok.

Höyrypesuri on paras laite, lähti 27v vanhat vesiviivatarrat vetämällä eikä
vaaraa kyljen polttamisesta ole.

harald wrote:Höyrypesuri on paras laite, lähti 27v vanhat vesiviivatarrat vetämällä eikä
vaaraa kyljen polttamisesta ole.

Heh, mikähän moiselle ihmeelle olis päivän hinta?

En ole höyrypesuria kokeillut, mutta uskon Haraldin olevan oikeassa sellaisen pesurin parmmuudesta. Ei tuo operaatio kuitenkaan ole niin vaativa, että sen takia kannattaisi mennä työkalukauppaan.

Ei tukankuivaimellakaan pitäisi olla vaaraa kyljen polttamisesta. Kuumailmapuhaltimella sen sijaan voi olla, sellaista en käyttäisi. Tarran lämpötila on sopiva kun siitä vielä voi ottaa kiinni sormilla ja tuntuu kuumalta mutta ei polttavalta.

Jos et omista höyrypesuria tai tukankuivainta, niin ehkä sitä voisi lämmittää myös vanhalla konstilla, eli kuumaa vettä muovipussiin ja tarraa vasten hetkeksi.

Biltema myy tarranpoistolaikkaa porakoneeseen. Pehmeähköä vaaleaa kumia. Ilmeisesti kuten pyyhekumi, kuluu pois mutta hinkaa tarrankin. Mitä jälkeä jättää kylkeen, on jo toinen juttu. Olisiko kellään käyttökokemuksia?

Itse poistin Kittiwaken vanhat nimitarrat vaimon hiustenkuivaalla, ja oli helppo juttu. Eli ala etsi vaikeampi ratkaisu, kunnes olet yrittänyt tätä

Lauri wrote:En ole höyrypesuria kokeillut, mutta uskon Haraldin olevan oikeassa sellaisen pesurin parmmuudesta. Ei tuo operaatio kuitenkaan ole niin vaativa, että sen takia kannattaisi mennä työkalukauppaan.

Näin arvelin, tosin jos höyryvehje lähtee halavalla ja käyttötarkoituksia on viljalti niin sitte..

Hiustenkuivaaja kuulostaa jos aika kelvolliselta. Mikäli tarroissa kautta linjan toimii suht samat patentit niin kuulin, että mm. cd-levyjen hintatarrojen liima "sulaa" 40 asteessa koskapa se on valkuaisainepohjainen (tiedätte varmaan sen jutun 40 asteen kuumeesta..). Eli kiitos vinkistä, kokeillaan..

Toisaalla kyselin homeenpoistoista.. Höyrypesuri voisi olla kova sana siihenkin mutta tulin "epähuomiossa" ostaneeksi jo ainakin 3 aineet siihen hommaan..

Eilen taisi olla viimeinen päivä retkipurjehtia luvallisesti rekisteröimättä, jonka tilaisuuden käytin hyväkseni

Kaverin kanssa mietittiin rekisteritunnuksen veneeseen kiinnittämistä. kaksi ratkaisua tuli; Tulostan A4 arkille tai -kalvolle rekkarin, jonka leikkaan sopivaksi ja laminoin. Sitten sinitarralla tai teipillä kulkuvalon alapuolelle.

Toinen, ennakkoluulottomampi ajatus olisi laittaa kaksipuolinen rekkarikilpi kattoluukkuun kiinni, vähän samaan tyyliin kuin vanhoissa moottoripyörissä oli etulokasuojan päällä.

remonttimake wrote:Eilen taisi olla viimeinen päivä retkipurjehtia luvallisesti rekisteröimättä, jonka tilaisuuden käytin hyväkseni

Kaverin kanssa mietittiin rekisteritunnuksen veneeseen kiinnittämistä. kaksi ratkaisua tuli; Tulostan A4 arkille tai -kalvolle rekkarin, jonka leikkaan sopivaksi ja laminoin. Sitten sinitarralla tai teipillä kulkuvalon alapuolelle.

Toinen, ennakkoluulottomampi ajatus olisi laittaa kaksipuolinen rekkarikilpi kattoluukkuun kiinni, vähän samaan tyyliin kuin vanhoissa moottoripyörissä oli etulokasuojan päällä.

Tintti-ajan moottoripyörärekkari olisi kyllä villi ilmestys!

Ikävä kyllä Makella taitaa olla vinha perä rekisterin sijoittamisessaan:



Ajattelin laittaa rekkarin peräpään veneen pienen nimen tilalle. Näyttäisi että veneen kallistaessa kylki menee lähes kokonaan aaltoihin. Perkeles, itse en millään haluaisi laittaa rekkaria ylemmäs ellen sitten saa laittaa sitä suoraan puomiin. Kaukalon partaaseen vinssin takapuolelle sen voisi vielä mieltää mutta eipä taida korkeus riittää.

Ei kai auta kun toivoa että venepoliiseista löytyy sen verran venemiehiä ettei moista seikkaa oteta puheeksi. Pakkohan niiltä on jotain ymmärrystä venyä tämmöisiä matalia veneitä kohtaan jotka käytännön syistä toisinaan niiaavaan sivusuunnassa..

Toisaalta mitä enemmän tuota lakia pohtii, tuntuu ettei virkamiehiä kiinnosta koko rekisteri enää sen jälkeen kun "suojeluraha" on maksettu ja joku tarra on veneen kyljessä siitä merkkinä. Toisin sanoen, jatkossa veneen vaihtaessa omistajaa on varmaan se ja sama muistaako siitä ilmoittaa maistraattiin kunhan ei tule venepoliisin pysäyttämäksi mikä taitaa olla harvinaista ellei tykkää ruorijuopottelusta tai valtionrajojen ylittelystä.

Nykyresursseilla (jos poliiseja on liian vähän muutenkin, ei varmasti venepoliisien määrä tule tämän vuoksi nykyisestä lisääntymään) en oikein näe järkeväksi että poliisiveneet alkaisivat pysäyttelemään satunnaisesti ohikulkevia purjeveneitä rekkareita tarkistaakseen. Ja jos näin käy niin tulen koilaamaan joka narun erittäin hitaasti ja varmasti venettä pysäyttäessäni, sen verran typerää moinen kiusanteko olisi liikkeessä olevaa purjealusta kohtaan.

Tarkalla asettelulla sain laillisen tunnuksen mahtumaan A3:lle, kerrohan A4-salaisuutesi muillekin!

Voi olla ettei käyttämäni "arial bold 214" fontti ole aivan tarpeeksi suuri, mutta otetaan sitten sakko jos seriffeillä on mittanauha mukana.

306 wrote:Kaukalon partaaseen vinssin takapuolelle sen voisi vielä mieltää mutta eipä taida korkeus riittää.

Entäpä etupuolelle? Johonkin kansirakenteeseen ajattelin tarrat liimata, etteivät irtoa kylkiä hinkatessa kuten eräs nimitarra pari viikkoa sitten syyshuollon yhteydessä...

Nykyresursseilla (jos poliiseja on liian vähän muutenkin, ei varmasti venepoliisien määrä tule tämän vuoksi nykyisestä lisääntymään) en oikein näe järkeväksi että poliisiveneet alkaisivat pysäyttelemään satunnaisesti ohikulkevia purjeveneitä rekkareita tarkistaakseen. Ja jos näin käy niin tulen koilaamaan joka narun erittäin hitaasti ja varmasti venettä pysäyttäessäni, sen verran typerää moinen kiusanteko olisi liikkeessä olevaa purjealusta kohtaan.

Eipä kai purjeveneitä ole tapana pysäyttää. Puhallutus ainakin onnistui kesälomareissulla ihan sujuvasti vauhdista. Ajoivat vierelle ja työnsivät pillin suuhun.

239 wrote:

306 wrote:Kaukalon partaaseen vinssin takapuolelle sen voisi vielä mieltää mutta eipä taida korkeus riittää.

Entäpä etupuolelle? Johonkin kansirakenteeseen ajattelin tarrat liimata, etteivät irtoa kylkiä hinkatessa kuten eräs nimitarra pari viikkoa sitten syyshuollon yhteydessä...

Niin typerältä kun se tuntuukin, paras ruffin osa taitaa olla ikkuna ja vielä pistopunkkien kohdalla (mahdollinen etuikkuna jää fokan taa)... Tosin kun sulla on etuikkunan kohdille hyvät saumat niin se voisi olla kokeilemisen arvoinen paikka.

Itse päädyin takaosan kannattajaksi kun olin tehnyt nuo keskustelun alussa olevat kuvakokeilut. Pitää vissiin jättää mottorimyllyt pois jatkossakin, Laurin liimaama veneen nimitarra on ainakin pysynyt tiukasti kiinni jo melkein 20v.

Eipä kai purjeveneitä ole tapana pysäyttää. Puhallutus ainakin onnistui kesälomareissulla ihan sujuvasti vauhdista. Ajoivat vierelle ja työnsivät pillin suuhun.

Katos vaan, konstit on monet. Eli jos rekisteristä tulisi satikutia, ajaisivat kyljelle ja vaatisivat rekkarin lappuosan. Varmaan tekevät tuon jatkossa autojen tyylillä samassa yhteydessä puhalluttamisen kanssa.

306 wrote: Niin typerältä kun se tuntuukin, paras ruffin osa taitaa olla ikkuna ja vielä pistopunkkien kohdalla (mahdollinen etuikkuna jää fokan taa)...

Tuossa 306:n purjehduskuvassa on minusta kaksi mahdollista paikkaa teksteille:

- kahvan ja ikkunan välinen alue katolla
- kulkuvalosta peräänpäin istumalaatikon sivulla.

Olin vähän ajatellut laittavani tarrat veneen kylkeen taakse, mutta siinä ne tosiaan on kyllä kylkien vahauksen tiellä. Eikä ne edes näkyisi siitä kunnolla, jos se on jonkinlainen viranomaiskriteeri sijoittelulle.

Toistaiseksi on auki pistänkö siihen purjenumeron ja venerekisterinumeron peräkkäin vai vain jälkimmäisen. Molempien ilmoittaminen ainakin johtaisi yksikäsitteiseen lopputulokseen, enkä missään ole nähnyt mitään kieltoa sille että rekisteritunnuksen vieressä ei saisi olla toista rekisteritunnusta. Eikös molempien tunnusten merkitseminen siihen ilmaisisi hyvin sitä riemua joka meillä on tällaisesta tuplarekisteröinnistä

Itse ajattelin laittaa tarraan myös VHF-numeron, puhelinnumeron, veneen
runkonumeron, mallin, pituuden ja syväyksen. Purjenumerokin olisi hyvä
laittaa, ja miksei samalla MMSI-numero (DSC VHF-kutsu). Olisiko ehkä
liiottelua laittaa tarraan myös veneen nimi? Ai niin, se rekisteröintinumerokin
pitäisi siihen tarraan laittaa

FE-ne foorumissa Artsi ihmetteli sitä että eikö voitaisi vain poistaa purjenumero
käytöstä ja siirryttäisiin suoraan vain rekisterinumeron käyttöön, myös purjeissa.

Kävi tuokin mielessä. Sekä se, että sen purjenumeron laittaisi kylkeen niin isolla, että 7.5cm korkeilla kirjaimilla oleva rekisteritunnus mahtuisi FIN-tekstin äffän keskelle, vaakaviivan päälle..

harald wrote: FE-ne foorumissa Artsi ihmetteli sitä että eikö voitaisi vain poistaa purjenumero
käytöstä ja siirryttäisiin suoraan vain rekisterinumeron käyttöön, myös purjeissa.

Surkeeta hommaahan nämä byrokraattien voit leivälle ovat.

Kiinnitin huomiota kun kirjoitit että olisi ollut vielä mahdollista rekisteröityä ilman lisämaksua.. Taitaapa se 40+€ tulla kaikille ekaa kertaa rekisteröiville, paljonkohan mahtaa olla sitten rapsun osuus jatkossa..(?)

No, itse pistän rekkarin joko sinne takakylkeen tai sitten puomiin. Saavat jeparit sitten heittää lanttia jos ei muuten ratkaisua löydy..

306 wrote:paljonkohan mahtaa olla sitten rapsun osuus jatkossa..(?)

Kysyin maistraatista joku viikko sitte mitä maksaa lokakuun alun jälkeen, niin vastauksena oli että hinta pysyy ihan samana.

Kristian wrote:

306 wrote:paljonkohan mahtaa olla sitten rapsun osuus jatkossa..(?)

Kysyin maistraatista joku viikko sitte mitä maksaa lokakuun alun jälkeen, niin vastauksena oli että hinta pysyy ihan samana.

Totta, hulluahan tuo olisi rapsutella, veikkaan että kaikki kynnelle kykenevät vaihtoveneet tänä talvena on ilman rekisteri-ilmoitusta ja pitäähän uusienkin ostajien puolta jonkun pitää.

Rekisterinmuuttajien tarjous taisi päättyä tuohon kuunvaihteeseen, muista tarjouksista en ole tietoinen (ja jos jotain tiedätte, älkää kertoko. 40+€ ei-mistään-hyvästä on jo maksettu).

harald wrote:Höyrypesuri on paras laite, lähti 27v vanhat vesiviivatarrat vetämällä eikä
vaaraa kyljen polttamisesta ole.

Mites höyrypesuri muuten toimii esim. kellastumien tms. nokien puhdistamiseen rungosta? Esim. homeiden pesu sisätiloista varmaan sujuu mikäli tekstiileistä on kysymys, varsinaista vesipesua en sinne haluaisi tehdä (tai sitten pitää paahtaa lämppäriä joitakin vuorokausia ettei tilanne uusiudu hetikohta) Runkoa se ei vissiin polta mutta varsinaisesti noita vehkeitä ei "muoville" suositella.

Vehkeitä on monen hintaisia eikä esim. 200€:n pölynimurin kokoista vehjettä viitsisi ostaa jos sen käyttö on vähäistä. Mahtaakohan Bilteman kastelukannun kokoinen värkki toimia moisessa hommassa?



Jaa niin, lisää katkeruutta tähän keskusteluun, toisen käden tietoa tosin: Kaveri oli rekisteri-ilmoitusta jättäessään tiedustellun milloin itse numeron voisi valita. Sanoivat että "jossain vaiheessa" sillä se jotenkin liittyy jo rekisteröityjen veneiden tietojen päivittämiseen jotka pitää tehdä ensin (takarajaa taidettiin siirtää 2010:een?). Eli maksimikuppaus, ensin pistetään kaikki veneet rekisteriin ja sitten vasta sallitaan rekisterinumeron valinta mieleiseksi vaikka kuka vaan armeijan käynyt jaksaisi toki tehdä sen samalla hiellä..

Hölmöläisten hommaa tämä suojatyöpaikkameininki, voiko muuta sanoa?

306 wrote: Esim. homeiden pesu sisätiloista varmaan sujuu mikäli tekstiileistä on kysymys, varsinaista vesipesua en sinne haluaisi tehdä (tai sitten pitää paahtaa lämppäriä joitakin vuorokausia ettei tilanne uusiudu hetikohta) Runkoa se ei vissiin polta mutta varsinaisesti noita vehkeitä ei "muoville" suositella.

Vehkeitä on monen hintaisia eikä esim. 200€:n pölynimurin kokoista vehjettä viitsisi ostaa jos sen käyttö on vähäistä. Mahtaakohan Bilteman kastelukannun kokoinen värkki toimia moisessa hommassa?

Miksi sisätilojen vesipesu olisi jotenkin vaarallinen ja lisäisi homehtumista? Home kasvaa siellä missä on sille sopivat olosuhteet, ts. ravintoa ja kosteutta. Homeen ravinnoksi esim. rasva on oikein hyvää, mutta oletan ettei sisäpintojen pesu lihaliemellä ole suunnitelmissa. Ei ne homeet tyypillisiä pesuaineita tykkää ravinnokseen käyttää, eikä kosteuskaan yksistään riitä.

Ilmankosteus riittää toisaalta tuomaan kosteuden kun ravintopuoli on kunnossa, lämpötilan vaihdellessa kosteutta tiivistyy pintaan.. sen puolesta talvet, jolloin lämpötila pysyy viikkoja ja kuukausia nollan vaiheilla on pahoja. Eli ei siinä vesipesussa ole minusta mitään ylimääräisiä riskejä.

Mitä tulee tuohon biltemaan kahvikannun kokoiseen pesuriin, niin en usko sen olevan tyydyttävä ratkaisu veneen kokoisen esineen pesemiseen. Jos olisi, niin isompia koneita ei varmasti olisi tarjolla; vähän kuin miettisit hammasharjan käyttämistä pohjan pesemiseen noston jälkeen. Onnistuuhan se, mutta tarvittava aika ei taida olla järjellisissä rajoissa.

Ammattilaismallisia koneita saa satunnaiseen käyttöön vuokraamoista.

306 wrote: Mites höyrypesuri muuten toimii esim. kellastumien tms. nokien puhdistamiseen rungosta? Esim. homeiden pesu sisätiloista varmaan sujuu mikäli tekstiileistä on kysymys,

Se höyrypesuri on kyllä aika onneton pesukäyttöön. On tullut kokeiltua ja
ei auta melkein yhtään. Parasta olisi saada ravinteet pois (lika), sekä tappaa
mahdollisimman paljon itiöitä. Me pesimme kaikki tekstiilit (ja patjan sisukset),
suoritimme otsoni-käsittelyn ja pyyhimme joka ikisen pinnan vesi/kloriini-
liuoksella. Silloin vasta tuli veneestä raikas. Ylläpitääksemme tätä raikkautta
pyrimme tuulettamaan paljon, ja mahdollisuuksien mukaan välttää meriveden
tulo veneeseen sisään (sisältää ravinteita). Samaten tyhjät olutpurkit ja
banaanikuoret jne. ovat pahoja ravinnonlähteitä. Sitten ei voi vain välttyä
ruuan tekemisestä, jolloin ilmaan kulkeutuu rasvaa ja muuta kivaa. Tähän
auttaa sitten vain vuorostaan sisäpuolen pesu (kloriini-vesi).

Jos olen ymmärtänyt oikein niin homehtuminen (ummettuminen) on

Höyrypesuri vain hiukan kastelee ja liuottaa likaa, mutta ei se lika sieltä
sillä häviä mihinkään. Höyrypesuri on oiva laite irroittamaan tarroja, mutta
emme me ole keksineet sille paljon muuta käyttöä.

Lauri wrote:

306 wrote: Esim. homeiden pesu sisätiloista varmaan sujuu mikäli tekstiileistä on kysymys, varsinaista vesipesua en sinne haluaisi tehdä (tai sitten pitää paahtaa lämppäriä joitakin vuorokausia ettei tilanne uusiudu hetikohta) Runkoa se ei vissiin polta mutta varsinaisesti noita vehkeitä ei "muoville" suositella.

Vehkeitä on monen hintaisia eikä esim. 200€:n pölynimurin kokoista vehjettä viitsisi ostaa jos sen käyttö on vähäistä. Mahtaakohan Bilteman kastelukannun kokoinen värkki toimia moisessa hommassa?

Miksi sisätilojen vesipesu olisi jotenkin vaarallinen ja lisäisi homehtumista? Home kasvaa siellä missä on sille sopivat olosuhteet, ts. ravintoa ja kosteutta. Homeen ravinnoksi esim. rasva on oikein hyvää, mutta oletan ettei sisäpintojen pesu lihaliemellä ole suunnitelmissa. Ei ne homeet tyypillisiä pesuaineita tykkää ravinnokseen käyttää, eikä kosteuskaan yksistään riitä.

Ilmankosteus riittää toisaalta tuomaan kosteuden kun ravintopuoli on kunnossa, lämpötilan vaihdellessa kosteutta tiivistyy pintaan.. sen puolesta talvet, jolloin lämpötila pysyy viikkoja ja kuukausia nollan vaiheilla on pahoja. Eli ei siinä vesipesussa ole minusta mitään ylimääräisiä riskejä.

Mitä tulee tuohon biltemaan kahvikannun kokoiseen pesuriin, niin en usko sen olevan tyydyttävä ratkaisu veneen kokoisen esineen pesemiseen. Jos olisi, niin isompia koneita ei varmasti olisi tarjolla; vähän kuin miettisit hammasharjan käyttämistä pohjan pesemiseen noston jälkeen. Onnistuuhan se, mutta tarvittava aika ei taida olla järjellisissä rajoissa.

Ammattilaismallisia koneita saa satunnaiseen käyttöön vuokraamoista.

Heh, mahtavaa ryöpytystä.

Eli ei ole kokemusta höyrypesureista tai saako niillä kylkiä pestyä. Tommonen kannu voisi olla kätevä varsinkin kun omalla säilytysalueella ei ole vettä saatavilla ja kaikki pitää kantaa paikalle itse. Näin voisi hoitua pesut vielä telakointivaiheessa, muuten pitää jättää kesemmälle laiturin letkujen ääreen kun olis jo muita kiireitä.

Tässä yhteydessä nyt kuitenkin arvataan, että tuo kastelukannukin saa varmaan ne tarrat liukenemaan siinä missä hiustenkuivaajakin. Minäpäs siirrän tämän pesurikeskustelun muualle. hfoorumi/viewtopic.php?p=2631#2631

Tänään tulleessa Navigare-lehdessä sivulla 11:
"Nyt on veneilyliitto saanut keskustelujensa päätteeksi hyväksynnän viranomaisilta vanhan purjenumeron käyttämiseen rekisterinumerona"

Mitäs tämä tarkoittaa, ja oisko tämän voinut kertoa esim kuukausi sitten?