Hyvät piirrokset kenties eniten kisoissa ongelmia aiheuttavista tilanteista.
Nämä on hyvä ennen MM kisoja olla selvillä. Tuota ylämerkkillä piirrettyä tilannetta ilmenee jatkuvasti ja sitä voisi avata vielä lisää. Monet siihen nimittäin paaralla tulevat ja syntyy joskus aika mielenkiintoisia tilanteita. Tulkinnatkin vaihtelevat, toiset sanovat, että paaran veneellä ei ole mitään oikeuksia tuon kaltaisessa tilanteessa, mutta toiset ajelevat surutta merkin viereen. Missä tilanteessa siihen siis kannattaa tähdätä sen sijaan, että hakisi paikkansa kauempaa styyran jonosta, onko tästä yhtenevää käsitystä?
Sääntöcase kysymyksiä ja vastauksia
Moderator: Kristian
-
Minkä Tähden?
- Posts: 12
- Joined: Tue 18.12.2007 17.23
- Location: LPS
En ole aivan varma mistä tilanteesta tässä oli kyse. Valentinan muistan jostain alaprikkatilanteesta, en ole varma oliko sama jossa Matti ajautui sisäpaikalle merkinkierrossa. Kyseisessä tilanteessa lähestyimme merkkiä 931:n sisäpuolella muiden osallisten ollessa "kaukana" takana. Annoimme tilaa omalle sisäveneelle ja kiersimme merkin toisessa rivissä. Näin ainakin luulimme. Merkin kohdalla olikin sitten Matti ajautunut sisäpaikalle ja väliin tunki vielä pari venettä jotka olivat 2 veneen mitan sektorille tullessa huomattavasti takana. Noo sitten oltiin jossain viidennessä rivissä kaikkien edellä menevien pakeissa ja huudeltiin protesteja. Toivottavasti kaikki asianosaiset ovat ymmärtäneet säännön hengen. Väliin tunkeminen on kyllä houkutteleva vaihtoehto kun esim 5 venettä on kiertämässä merkkiä jonossa. Tämän kaltaiset tilanteen tulisi pystyä ennakoimaan jo huomattavasti ennen prikkaa koska liian myöhään havaitessa on seurauksena yleensä kolari. Jurykään ei katsele hyvällä näitä veijareita.Tällä tapauksella viittaan ensisijaisesti Valentinan kohtaamaan yllättävään tilanteeseen Kokkolassa Paletin kanssa kisatessa, mutta jos ymmärsin oikein, niin toinen tapaus vastaavasta tilanteesta oli puheenaiheena Mustakarin protestihuoneessa.
Ei näihin kysymyksiin kukaan muu näytä vastaavan, joten mää taas yritän. Ovathan kysyjät (Vellu ja Vpl) näitä luokkaan tulleita uudempia kasvoja.
Tulkitsen Vesan (Vpl) edellä oleva kuvaa siten, että veneistä 2b ja 1b kumpikaan ei oo saavuttanut kahden veneemitan vyöhykettä, kun 2b päättää vastakäännöksen. Kun taas vene 2a päättää vastakäännöksensä kahden veneenmitan vyöhykkeellä.
Ihan pelkästään epäjärjestyksen nimissä otan ensin kantaa b- veneiden tilanteeseen.. 2b päättää vastakäännöksen 2 veneenmitan vyöhykkeen ulkopuolella. Tilanteeseen soveltuvat näin normaalia vastakäännöstä koskevat säännöt. 2b on vasemmalla halssilla kunnes se ohittaa tuulensilmän, minkä jälkeen 2b vastakääntää kunnes se on vastakkaisella (kuvassa styyran) halssilla tiukasti vastaisessa suunnassa, tällöin minkään purjeen ei tarvitse vetää, veneessä ei tarvitse olla lainkaan vauhtia, riittävää on se, että se on tiukasti vastaisella kurssilla. Vesan kuvassa 2b on tällöin suojanpuolen veneenä kulkuunoikeutettu. Säännön 15 mukaan kulkuunoikeutetun veneen on - saavutettuaan kulkuoikeuden omien toimiensa seurauksena- aluksi annettava toiselle veneelle tilaa väistää. Tilan määritelmän mukaan taas "tila on tila, jonka vene tarvitsee vallitsevissa olosuhteissa, kun sitä ohjaillaan ripeästi hyvän merimiestavan mukaisesti" (siinä onkin monta sanaa, joista voisi tarvittaessa saivarrella loputtomiin..) 1b on näin aloitettava vastäännös heti, kun 2b on päättänyt vastakäännöksen, ei aiemmin. 1b ei ole väistövelvollinen ennenkuin 2b on taas tiukasti vastaisella kurssilla: 1b:n ei tarvitse ennakoida 2b vastakäännöstä. Mikäli 1b joutuu välttääkseen kosketuksen aloittamaan väistöliikkeen ennenkuin 2b on päättänyt vastakäännöksen, 2b on väärässä. Mikäli osuma olisi taas seurausta siitä, että 1b ei olisi aloittanut tila- määritelmän mukaista väistöliikettä heti, kun 2b on päättänyt vastakäännöksen, niin 1b on väärässä.
Säännöissä ei ole muutoin määritelty sitä kuinka lähelle voi vendan tehdä. Vastaus kysymykseen kuinka lähelle voi vastakääntää kuuluu: lähemmäs kuin kilpapurjehtijat yleisesti uskovat.
Näin siis periaatteessa. Jos 1b tekisi asiasta protesti ja väittäisi, että 2b on kääntänyt liian lähelle, ja 2b ei olisi todistajia, niin 2b todennäköisesti hylättäisiin. Näin vaikka säännöissä aiemmin ollut säädös käännetystä todistustaakasta, jonka mukaan vastakääntävän veneen tuli todistaa, ettei se ole kääntynyt liian myöhään, onkin poistettu. (Tosin jos paikalla olisi tilannetta seuraamassa asiansa osaavat tuomarit, nämä alkaisivat laske hitaasti 1 - 2 -3 -4- 5 heti 2b:n päätettyä vastakäännöksen. Mikäli 1b kolauttaisi 2b perään sanotun laskemisen päätyttyä, 1b hylättäisiin. !b ei olisi täyttänyt velvollisuuttaan aloittaa tila- määritelmän mukaista väistöliikettä heti 2b päätettyä vastakäännöksen) [ja minäkö kirjoitan muka pitkiä tarinoita??]
Tulkitsen Vesan (Vpl) edellä oleva kuvaa siten, että veneistä 2b ja 1b kumpikaan ei oo saavuttanut kahden veneemitan vyöhykettä, kun 2b päättää vastakäännöksen. Kun taas vene 2a päättää vastakäännöksensä kahden veneenmitan vyöhykkeellä.
Ihan pelkästään epäjärjestyksen nimissä otan ensin kantaa b- veneiden tilanteeseen.. 2b päättää vastakäännöksen 2 veneenmitan vyöhykkeen ulkopuolella. Tilanteeseen soveltuvat näin normaalia vastakäännöstä koskevat säännöt. 2b on vasemmalla halssilla kunnes se ohittaa tuulensilmän, minkä jälkeen 2b vastakääntää kunnes se on vastakkaisella (kuvassa styyran) halssilla tiukasti vastaisessa suunnassa, tällöin minkään purjeen ei tarvitse vetää, veneessä ei tarvitse olla lainkaan vauhtia, riittävää on se, että se on tiukasti vastaisella kurssilla. Vesan kuvassa 2b on tällöin suojanpuolen veneenä kulkuunoikeutettu. Säännön 15 mukaan kulkuunoikeutetun veneen on - saavutettuaan kulkuoikeuden omien toimiensa seurauksena- aluksi annettava toiselle veneelle tilaa väistää. Tilan määritelmän mukaan taas "tila on tila, jonka vene tarvitsee vallitsevissa olosuhteissa, kun sitä ohjaillaan ripeästi hyvän merimiestavan mukaisesti" (siinä onkin monta sanaa, joista voisi tarvittaessa saivarrella loputtomiin..) 1b on näin aloitettava vastäännös heti, kun 2b on päättänyt vastakäännöksen, ei aiemmin. 1b ei ole väistövelvollinen ennenkuin 2b on taas tiukasti vastaisella kurssilla: 1b:n ei tarvitse ennakoida 2b vastakäännöstä. Mikäli 1b joutuu välttääkseen kosketuksen aloittamaan väistöliikkeen ennenkuin 2b on päättänyt vastakäännöksen, 2b on väärässä. Mikäli osuma olisi taas seurausta siitä, että 1b ei olisi aloittanut tila- määritelmän mukaista väistöliikettä heti, kun 2b on päättänyt vastakäännöksen, niin 1b on väärässä.
Säännöissä ei ole muutoin määritelty sitä kuinka lähelle voi vendan tehdä. Vastaus kysymykseen kuinka lähelle voi vastakääntää kuuluu: lähemmäs kuin kilpapurjehtijat yleisesti uskovat.
Näin siis periaatteessa. Jos 1b tekisi asiasta protesti ja väittäisi, että 2b on kääntänyt liian lähelle, ja 2b ei olisi todistajia, niin 2b todennäköisesti hylättäisiin. Näin vaikka säännöissä aiemmin ollut säädös käännetystä todistustaakasta, jonka mukaan vastakääntävän veneen tuli todistaa, ettei se ole kääntynyt liian myöhään, onkin poistettu. (Tosin jos paikalla olisi tilannetta seuraamassa asiansa osaavat tuomarit, nämä alkaisivat laske hitaasti 1 - 2 -3 -4- 5 heti 2b:n päätettyä vastakäännöksen. Mikäli 1b kolauttaisi 2b perään sanotun laskemisen päätyttyä, 1b hylättäisiin. !b ei olisi täyttänyt velvollisuuttaan aloittaa tila- määritelmän mukaista väistöliikettä heti 2b päätettyä vastakäännöksen) [ja minäkö kirjoitan muka pitkiä tarinoita??]
Ja sitten vielä a-veneiden tapaus. Mutta sitä ennen vähän lisää b- tilannetta koskevaan tekstiini. Kuvassa 2b päätti vastakäännöksen ennen kahden veneenmitan vyöhykettä sisäpuoleiseksi veneeksi, joten sillä on säännön 18 mukainen sisäpuolen veneen kulkuoikeus. Tosin tähänkin tilanteeseen soveltuu 18.2 kohdan c PEITTO-OIKEUDET-sääntö. eli jos on kohtuullista epäillä päättyikö vastakäännös ennen kahden veneemitan vyöhykettä, niin otaksutaan, että näin ei tapahtunut.
Ja sitten case a:n (vieläköhän joku jaksaa lukea tätä?) 2a:n ollessa vielä paaralla sen on väistettävä styyralla olevaa 1a:a Merkkien kiertoa koskeva sääntö 18 ei sovellu ylämerkillä eri halssilla olevien veneiden välillä. 2a:n tehdessä vastakäännöstä siihen ja 1a:n soveltuvat edellisssä viestissäni kuvaamani säännöt 13, 15 sekä tila-määritelmä.
Jos 2a onnistuu kääntämään 2-veneenmitan vyöhykkeellä ja täyttämään vastakäännöstä koskevat vaatimukset, niin lisämurheita on odotettavissa. Lisämurheita tulee säännöstä 18.3. Periaatteessa 2a:n ainoa mahdollisuus selvitä ongelmasta on pysyä selvästi edellä 1a:ta kunnes 1a on kiertänyt merkin (=kunnes 1a:n perä on sivuuttanut merkin) tähän asti 2a:ta ainakin periaatteessa rajoittavat säännön 18.3 mukaiset rajoitteet. Jos 1a saa peiton suojanpuolle, niin 2a:n on väistettävä, vaikka peitto näin saavutettiinkin kahden vennemitan vyöhykkeelle. Jos 1a olisi taas "pakotettu väistämään yli tiukasti vastaisen" 2a hylättäisiin. (Mun mielestä tämä ei oikein koskaan toteudu. 1a:lla on useimmiten mahdollisuus väistää 2a suojanpuolelle, tällöin 1a ei ole "pakotettu" väistämään yli tiukasti vastaisen).
Säännön 18.3 mukaan 2a ei lisäksi saa estää 1a:ta ohittamasta merkkiä. Sitä mitä tämä sääntökohta tarkoittaa en oikein osaa sanoa.Olen kysellyt tämän sääntökohdan merkitystä tuomarointia kv. tasolla aktiivisesti harjoittavilta, enkä ole oikein saanut vastauksia. Ilmeisesti hekään eivät tätä kohtaa oikein ymmärrä. Kohdalla on varmaan pyritty säätämään tilannetta, jossa 2a "parkkeeraisi" merkille ja aiheuttaisi kunnon hässäkän ja tämän hässäkän seurauksena joku takaa tulevista veneistä ei pääsisi ohittamaan merkkiä.
Eli näin taas periaatteessa. Jos oikeassa elämässä vene tulee merkille paaralle ja tekee merkin välittömässä tuntumassa vendan styyralle ja lähin syyran vene tekee tästä protestin, niin kyseinen protesti on vähintäänkin kiusallinen protestin kohteelle. Mun mielestä näistä tilanteista ei kuitenkaan pidä tehdä protesteja mitenkään agressiivisesti. Protesti on paikallaan, jos veneet osuvat toisiinsa tai jos todella joutuu väistämään väliin tulijaa. Ylämerkkitilanteet poikkeavat aiemmin kuvaamastani alamerkkitilanteista siinä, että alamerkillä rikottu vene helpostikin häviää todella paljon. Ylämerkillä rikottu vene ei juurikaan häviä. Väliintulija saattaa pärjäta, mutta entäs sitten?
Tämä riittääkin tästä aiheesta. Jätän kertomatta miten protesti tulisi tehdä ja millä perusteella: jos sattuisin olemaan protestin kohteena niin en toki kerro miten saisitte meidät varmasti ulos ja jos taas tekisin protestin, niin pidän muutaman kortin omassa taskussani.
Ja sitten case a:n (vieläköhän joku jaksaa lukea tätä?) 2a:n ollessa vielä paaralla sen on väistettävä styyralla olevaa 1a:a Merkkien kiertoa koskeva sääntö 18 ei sovellu ylämerkillä eri halssilla olevien veneiden välillä. 2a:n tehdessä vastakäännöstä siihen ja 1a:n soveltuvat edellisssä viestissäni kuvaamani säännöt 13, 15 sekä tila-määritelmä.
Jos 2a onnistuu kääntämään 2-veneenmitan vyöhykkeellä ja täyttämään vastakäännöstä koskevat vaatimukset, niin lisämurheita on odotettavissa. Lisämurheita tulee säännöstä 18.3. Periaatteessa 2a:n ainoa mahdollisuus selvitä ongelmasta on pysyä selvästi edellä 1a:ta kunnes 1a on kiertänyt merkin (=kunnes 1a:n perä on sivuuttanut merkin) tähän asti 2a:ta ainakin periaatteessa rajoittavat säännön 18.3 mukaiset rajoitteet. Jos 1a saa peiton suojanpuolle, niin 2a:n on väistettävä, vaikka peitto näin saavutettiinkin kahden vennemitan vyöhykkeelle. Jos 1a olisi taas "pakotettu väistämään yli tiukasti vastaisen" 2a hylättäisiin. (Mun mielestä tämä ei oikein koskaan toteudu. 1a:lla on useimmiten mahdollisuus väistää 2a suojanpuolelle, tällöin 1a ei ole "pakotettu" väistämään yli tiukasti vastaisen).
Säännön 18.3 mukaan 2a ei lisäksi saa estää 1a:ta ohittamasta merkkiä. Sitä mitä tämä sääntökohta tarkoittaa en oikein osaa sanoa.Olen kysellyt tämän sääntökohdan merkitystä tuomarointia kv. tasolla aktiivisesti harjoittavilta, enkä ole oikein saanut vastauksia. Ilmeisesti hekään eivät tätä kohtaa oikein ymmärrä. Kohdalla on varmaan pyritty säätämään tilannetta, jossa 2a "parkkeeraisi" merkille ja aiheuttaisi kunnon hässäkän ja tämän hässäkän seurauksena joku takaa tulevista veneistä ei pääsisi ohittamaan merkkiä.
Eli näin taas periaatteessa. Jos oikeassa elämässä vene tulee merkille paaralle ja tekee merkin välittömässä tuntumassa vendan styyralle ja lähin syyran vene tekee tästä protestin, niin kyseinen protesti on vähintäänkin kiusallinen protestin kohteelle. Mun mielestä näistä tilanteista ei kuitenkaan pidä tehdä protesteja mitenkään agressiivisesti. Protesti on paikallaan, jos veneet osuvat toisiinsa tai jos todella joutuu väistämään väliin tulijaa. Ylämerkkitilanteet poikkeavat aiemmin kuvaamastani alamerkkitilanteista siinä, että alamerkillä rikottu vene helpostikin häviää todella paljon. Ylämerkillä rikottu vene ei juurikaan häviä. Väliintulija saattaa pärjäta, mutta entäs sitten?
Tämä riittääkin tästä aiheesta. Jätän kertomatta miten protesti tulisi tehdä ja millä perusteella: jos sattuisin olemaan protestin kohteena niin en toki kerro miten saisitte meidät varmasti ulos ja jos taas tekisin protestin, niin pidän muutaman kortin omassa taskussani.
Entä jos 2a vendaa 1a:n viereen? Silloin ei suojanpuolelle pysty väistämään. Suojanpuolelle väistössä on myös se ongelma, että jos ei itse vielä ollutkaan kahden veneen mitan vyöhykkeen sisällä, mutta vendannut olikin (Eikä peittoa väistön hetkellä tietenkään ollut). Silloin suojan puolelle väistäneellä ei ole mitään oikeuksia. Vai vaadittiinkos tässä säännössä (18.3), että molemmat veneet ovat vyöhykkeellä vai vain vendaava?FIN931 wrote:Jos 2a onnistuu kääntämään 2-veneenmitan vyöhykkeellä ja täyttämään vastakäännöstä koskevat vaatimukset, niin lisämurheita on odotettavissa. Lisämurheita tulee säännöstä 18.3. Periaatteessa 2a:n ainoa mahdollisuus selvitä ongelmasta on pysyä selvästi edellä 1a:ta kunnes 1a on kiertänyt merkin (=kunnes 1a:n perä on sivuuttanut merkin) tähän asti 2a:ta ainakin periaatteessa rajoittavat säännön 18.3 mukaiset rajoitteet. Jos 1a saa peiton suojanpuolle, niin 2a:n on väistettävä, vaikka peitto näin saavutettiinkin kahden vennemitan vyöhykkeelle. Jos 1a olisi taas "pakotettu väistämään yli tiukasti vastaisen" 2a hylättäisiin. (Mun mielestä tämä ei oikein koskaan toteudu. 1a:lla on useimmiten mahdollisuus väistää 2a suojanpuolelle, tällöin 1a ei ole "pakotettu" väistämään yli tiukasti vastaisen).
Kiitos Matti selkeistä ja kattavista vastauksista.
Muutaman kerran 1b ja 2b mukaisissa tilanteissa on käynyt omalla kohdallani niin, että 2b on vendannut eteen ja ehtinyt kääntää tiukasti vastaiselle kurssille, mutta 1b kovemman vauhdin turvin ajaa perälautaan kiinni. Säännön 15 tulkinta lienee siis aika fiilispohjaista ja omaa kantaa tukevia todistajia tarvitaan, jos asiasta nousee protesti.
Alla kuva vielä kerran.
Muutaman kerran 1b ja 2b mukaisissa tilanteissa on käynyt omalla kohdallani niin, että 2b on vendannut eteen ja ehtinyt kääntää tiukasti vastaiselle kurssille, mutta 1b kovemman vauhdin turvin ajaa perälautaan kiinni. Säännön 15 tulkinta lienee siis aika fiilispohjaista ja omaa kantaa tukevia todistajia tarvitaan, jos asiasta nousee protesti.
Alla kuva vielä kerran.
Team Bra, Valentina FIN-916
Heikille; sääntöä 18.3 sovelletaan, kun vastakääntävä vene (eli 2a) päättää vastakäännöksen kahden veneenmitan vyöhykkeellä. Mikäli säännön soveltuessa 1a saavuttaisi vastakäännöksen jälkeen peiton 2a:n suojanpuolelle, sillä olisi oikeus tilaan merkillä, vaikka peitto näin saavutettiin kahden veneenmitan vyöhykkeellä
Kuvassa 2a päättää vastakäännöksen 1a:n suojanpuolelle. Tällöin 1a ei pääse väistämään 2a:n suojanpuolelle, joten säännön a-kohta, "ei saa pakottaa toista venettä purjehtimaan tiukasti vastaista ylemmäs sitä välttääkseen", soveltuu ja näin 2a voi tulla hylätyksi, mikäli 1a:n joutuisi purjehtimaan yli tiukasti vastaisen väistääkseen 2a:ta.
Vastakäännöksen jälkeen 1a on tuulen puolen vene ja 2a suojanpuolen vene. Näin 1a:n on väistettävä 2a:ta. 2a:lla on tarvittaessa oikeus nostaa kurssiaan ohittaakseen merkin, koska 2a:n sääntöjen määritelmän mukainen oikea suunta on merkin ympäri. 1a:lla on tarvittaessa velvollisuus nostaa kurssiaan yli vastaisen väistääkseen 2a:ta, 2a voi tosin tulla hylätyksi.
Mun mielestä tilanteessa, jossa 2a päättäisi vastakäännöksen kahden veneen mitan vyöhykkeellä, 1a joutuisi väistämään sitä nostamalla kurssia yli vastaisen, mutta veneet silti koskettavat toisiaan, kumpikin vene tulisi hylätä. Edellyttäen, että 1a:lla ei olisi ollut mahdollisuutta väistää 2a:ta sen suojanpuolelle (Jonne kukaan ei oikeassa elämässä väistä, koska ko. väistön jälkeen ei merkille enää pääse. Mutta taktisilla seikoilla ei oo merkitystä sääntöjen tulkinnassa)
Kuvassa 2a päättää vastakäännöksen 1a:n suojanpuolelle. Tällöin 1a ei pääse väistämään 2a:n suojanpuolelle, joten säännön a-kohta, "ei saa pakottaa toista venettä purjehtimaan tiukasti vastaista ylemmäs sitä välttääkseen", soveltuu ja näin 2a voi tulla hylätyksi, mikäli 1a:n joutuisi purjehtimaan yli tiukasti vastaisen väistääkseen 2a:ta.
Vastakäännöksen jälkeen 1a on tuulen puolen vene ja 2a suojanpuolen vene. Näin 1a:n on väistettävä 2a:ta. 2a:lla on tarvittaessa oikeus nostaa kurssiaan ohittaakseen merkin, koska 2a:n sääntöjen määritelmän mukainen oikea suunta on merkin ympäri. 1a:lla on tarvittaessa velvollisuus nostaa kurssiaan yli vastaisen väistääkseen 2a:ta, 2a voi tosin tulla hylätyksi.
Mun mielestä tilanteessa, jossa 2a päättäisi vastakäännöksen kahden veneen mitan vyöhykkeellä, 1a joutuisi väistämään sitä nostamalla kurssia yli vastaisen, mutta veneet silti koskettavat toisiaan, kumpikin vene tulisi hylätä. Edellyttäen, että 1a:lla ei olisi ollut mahdollisuutta väistää 2a:ta sen suojanpuolelle (Jonne kukaan ei oikeassa elämässä väistä, koska ko. väistön jälkeen ei merkille enää pääse. Mutta taktisilla seikoilla ei oo merkitystä sääntöjen tulkinnassa)
Nopeasti ja puolihuolimattomasti tarkistaisin tulkintanne seuraavasta tilanteesta:
Jäljessä tuleva veneen keula on jo rannan- ja tuulenpuolella nipin napin ohi edellä menevän veneen perän. Veneet lähestyvät rantaa ja jäljessä tuleva vene vaatii tilaa kiville ajon estämiseksi.
Katsotaanko tässä tilanteessa että edessä on este ja johtavan veneen tulee antaa tilaa vai kuinka toimitaan? Muuttuuko tulkinta jos keula ei ole aivan perän ohi?
Jäljessä tuleva veneen keula on jo rannan- ja tuulenpuolella nipin napin ohi edellä menevän veneen perän. Veneet lähestyvät rantaa ja jäljessä tuleva vene vaatii tilaa kiville ajon estämiseksi.
Katsotaanko tässä tilanteessa että edessä on este ja johtavan veneen tulee antaa tilaa vai kuinka toimitaan? Muuttuuko tulkinta jos keula ei ole aivan perän ohi?
306
easy situation 59306 wrote:Nopeasti ja puolihuolimattomasti tarkistaisin tulkintanne seuraavasta tilanteesta:
Jäljessä tuleva veneen keula on jo rannan- ja tuulenpuolella nipin napin ohi edellä menevän veneen perän. Veneet lähestyvät rantaa ja jäljessä tuleva vene vaatii tilaa kiville ajon estämiseksi.
Katsotaanko tässä tilanteessa että edessä on este ja johtavan veneen tulee antaa tilaa vai kuinka toimitaan? Muuttuuko tulkinta jos keula ei ole aivan perän ohi?
Team Bra, Valentina FIN-916